Tärkeintä ei ole määränpää, vaan itse matka

Silmiä kirvelee jo niin paljon, että Powerpointin katsominen alkaa tehdä jo kipeää. Menossa on iltaluento. Olen aikuisopiskelijoiden keskellä, joiden kanssa opiskellessa voi oikeasti tuntea sen, miten kiinnostuneita ihmiset asioista ovat. Herätyskello on soinut taas tänään neljältä. Sain tehtyä todella tehokkaan pepputreenin pitkiin aikoihin. Hiki valui ihan ensimmäisistä kyykyistä lähtien. En välittänyt painoista, vaan annoin vaan mennä niin, että tuntuu. Treenin jälkeen yritin nukkua päiväunet. Sainkin unta, mutta liian myöhään. Olin hyvässä unessa, kun piti jo herätä ja lähteä töihin.

IMG_20150126_210738

Vihdoin luento loppuu ja hädin tuskin pysyn hereillä junassa. Tämä on taas yks sellainen hetki, kun oikeasti kysyn itseltäni, miksi teen tätä? Tämänkin ajan voisin käyttää hyödyllisemmin, jos ajattelisin vain kehitystä. Voisin makoilla sohvalla ja keräillä energiaa seuraavaan päivään. Ehkä rullailla kroppaa auki ja katsella tv:tä. Mitä sieltä tv:stä edes nykyään tulee? Arkena ei ole sitä aikaa katsoa. Silti haluan opiskella ja tehdä töitä, koska janoan uutta tietoa omasta alastani. Haluan oppia lisää ja mielessä pyörii nykyään sanat digitaalinen media, markkinointi, sosiaalinen media.. Olen tiedostanut, että joku noista aloista on mua varten.

Olen aiemmin puhunut blogissani, että pitäisi panostaa vain yhteen asiaan, jos haluaa menestyä siinä. Joudun peruuttamaan osittain sanani, koska olen ymmärtänyt, että mun ei tarvitse tehdä kaikkea erikseen. Näiden kaikkien asioiden avulla löydän sen mun oman jutun ja parhaimmillaan yhdistän vielä nämä kaikki. 

IMG_20150126_210849

Koko kisaaminenkin on yks sellainen asia, jossa ei loppujen lopuksi ole paljon järkeä.

Mietitäänpä: Treenaat itsesi huippukuntoon kerta toisensa jälkeen, mutta silti joku voi viedä koko potin sun nenän edestä. Mulla ei oikeastaan olisi edes taloudellisesti varaa kisata, eikä ole koskaan ollutkaan, mutta kisaaminen onkin ollut aina mulle se asia, jota mietin tunteella, en järjellä. Jos miettisin järjellä niin olisin lopettanut sen jo aikoja sitten. En luopuisi siitä mistään hinnasta. Se antaa mulle henkisesti niin paljon sellaista, mitä en osaa edes selittää. Kaikki se kurinalainen elämä, itsensä ylittäminen joka ikinen päivä ja siitä tuleva hyvä olo, kaikki on loppujen lopuksi sen arvoista.

IMG_20150126_210635

Päivä päivältä opin arvostamaan enemmän sitä matkaa, enkä sitä päämäärää. Olen oppinut ihan vain pysähtymään ja elämään tässä hetkessä.

 

pauliinafitworld

2 vastausta artikkeliin “Tärkeintä ei ole määränpää, vaan itse matka”

  1. Hyvin kirjoitettu!
    Itsekin olen paljon elänyt niin että johonkin yhteen asiaan panostetaan sata lasissa, mutta kun on paljon asioita joista tykkää ja nauttii ja vain tämä yksi elämä, niin ote on vähän muuttunut ja tasaantunut 🙂

    • Joo nimenomaan oma elämäkin on enemmän ”balanssissa”, kuin ennen 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta