Kisakunnon ruma totuus

Mun periaate on se, että haluan kertoa asioista rehellisesti blogissani, enkä esittää jotain sellaista, mitä en oikeasti ole. Joskus tuntuu, että bloggaajilla on tapana suurennella tiettyjä asioita, tai puhua asioista, joista heillä ei ole omakohtaista kokemusta, saadakseen lukijoita. Mä haluaisin kuitenkin tällä kertaa raottaa vähän verhoa siihen, millaista on OIKEASTI sen tiukan kisakunnon tavoittelu käytännössä, koska luulen, että se kiinnostaa aika monia.

Ensinnäkin, mun täytyy sanoa, että helppoa se ei todellakaan ole. Mä oon nyt treenannut aika lujaa nämä kaksi viimeistä viikkoa flunssasta parantumiseni jälkeen ja täytyy myöntää, että dieettiväsymys on alkanut painaa. Energiaa riittää kyllä treeniin, mutta kyllä aika monena iltana on ollut aikamoista kamppailua itsensä kanssa, että lähtee sinne salille tekemään päivän treenit. Kieltämättä myös sosiaalinen elämä on kokenut pienen kolauksen, kun treenit täytyy saada sovitettua aikatauluun ja siinä sivussa käydä töissä ja koulussa.

Mä syön vielä kohtuullisen hyvin, mutta jostain syystä mun kroppa on ottanut jonkun ihan super rasvanpoltto -vaihteen päälle. Rasva palaa ihan silmissä ja nestettä on lähtenyt lihasten ympäriltä varmaan kahden kilon verran. Pakko sanoa, että olen muutaman kerran pelästynyt salin peilistä näkyvää peilikuvaa, jossa verisuonet pullottaa pitkin käsivarsia ja kädet paisuu pumppiin pienestäkin liikkeestä.

Kun ollaan näin lähellä kisakuntoa (ja puhun nyt siis oikeasti tiukasta kunnosta, eikä pelkästä uhopuheesta, joita tuolla somessa kuulee alhaisista rasvaprosenteista), niin viimeiset viikot ovat ne, joissa se tahdonvoima tätä hommaa kohtaan oikeasti punnitaan. Jos kisakunto näyttää lavalla kireältä ja pepussa ei ole muhkuran muhkuraa, niin silloin voi sanoa, että kisakunnon eteen on tehty lujaa töitä. Moni ihmettelee, että minkä takia rääkätä itseään joidenkin kisojen takia, mutta itse rakastan tätä niin paljon, että se saa minut dieettaamaan yhä uudelleen ja uudelleen.

Tuo ylläoleva kuva ei ole vielä sinällään mikään paha. Joku tarkkasilmäinen voi ehkä huomata vähän pullottavan suonen alavatsalla ja oikealla olevassa kuvassa käsivarressa. Olin tällä viikolla kehonkoostumusmittauksessa ja rasvaprosentti alkaa olla jo alimmillaan, mitä se bikini fitneksessä saa olla. Jos tästä mennään alemmas, niin kisakunto alkaa muistuttaa enemmän body fitness -vartaloa.  Joku lukijani kyseli aiemmin, että olenko mitannut rasvaprosenttiani kisojen alla ja nyt kävin tosiaan mittauksessa. Seuraavassa kuvassa näkyy, miltä näyttää oikeasti n. 10-12 rasvaprosentin kisakunto.

Sexy or not?
Sexy or not?

Tämä kuva on siis otettu tänään aamulla herätessäni ja lihaksia ei ole pumpattu yhtään millään. Tässä vielä alhaalla kuva bikini fitness junior kisoistani vuonna 2014, joka on otettu kisaa edeltävänä päivänä.

Itselläni näin kireä kunto tulee yleensä eteen juurikin näin alle kuukautta ennen kisoja. Tämä on siis vain väliaikanen tila ja pikkuhiljaa off -kaudelle siirtyessäni vatsasuonet menevät piiloon. Moni ehkä miettii kisaamista, mutta ei välttämättä osaa arvata, mitä se todellisuudessa vaatii.

Off -kausi on tämän homman helpoin osuus, kun mennään korkeilla kaloreilla, voi ehkä herkutellakin välillä ja treeni luistaa. Mutta mitäs sitten, kun siitä rasvasta pitää oikeasti päästä eroon? Ja mitä jos on onnistunut keräämään monta kiloa ihan turhaa rasvaa lihasten päälle, niin kuinkas sitten vedetään dieetti läpi? Loppuvaiheessa kurniva vatsa on melkein jokapäiväinen riesa, mutta treenaamaan on silti lähdettävä. Se kuka leikkiin ryhtyy, niin leikin kestäköön.

Kun ollaan kisadieetillä on erittäin tärkeää kuunnella valmentajan neuvoja. Moni ihan normaali laihduttajakin kompastuu siihen, että oman valmentajan neuvoja ei kuunnella, vaan sovelletaan. Toinen osa syö liian vähän, koska ei vaan voi uskoa, että niin suurella ruokamäärällä voi laihtua ja toinen osa taas syö kaikkea ylimääräistä, joka ei ruokavalioon kuulu. Se, miksi mä pysyn ruokavaliossa niin hyvin, johtuu siitä, että tiedän, että jos poikkean ruokavaliosta, niin huijaan siinä vain itseäni. Andone antaa mulle niin hyvät eväät tehdä tätä oikein, että olisin vain älyttömän tyhmä, jos poikkeisin ohjeista yhtään. Jos itse huijaa, on turha syyttää jälkeen päin valmentajaa, jos paino ei vaikka tipu. Sen vuoksi olen aina luottanut valmentajaani ja tuloksiakin on sillä tavalla tullut.

Mielenhallinta on erittäin suuressa roolissa. Omassa mielessä voi kehitellä vaikka mitä mielihaluja, jos haluaa. Joka päivä täytyy kuitenkin pitää se tavoite mielessä. Dieettejä on monia tapoja toteuttaa, mutta itse olen nyt siitä onnellisessa asemassa, että kunto on mennyt näinkin lujaa eteenpäin, jopa niinkin lujaa, että valmentajalta tuli käsky, että loppuviikon lepään ja nyt koko perjantain ja sunnuntain tankkaan kroppaa. Tankkaus ei siis tarkoita mitään älyttömiä herkkuövereitä, vaan kroppaa tankataan hyvillä hiilihydraattien lähteillä ja proteiini ei ole niin suuressa roolissa ruokavaliossa. Tärkeää on ottaa myös erittäin rennosti, eli tänä viikonloppuna on turha tätä tyttöä hätyytellä mihinkään 😀 Mä lähden tänään iltapäivällä Tampereelle vanhempieni luokse, joten saan varmasti levätä viikonlopun yli hyvin. On mielenkiintoista nähdä, miten kroppa reagoi tähän ja suurin vaikutus tankkaamisella on myös omaan mieleen ja jaksamiseen. Ensi viikolla on siis varmasti treeneissä tuplamäärä energiaa ja tälläisen loppuviikon voimalla jaksaa vaikka kaikki viimeiset kolme viikkoa.

Treenin täyteistä viikonloppua lukijoilleni! Kisamatkaani voit seurata myös Instagramissa! 🙂

 

pauliinafitworld

30 vastausta artikkeliin “Kisakunnon ruma totuus”

  1. Moi!

    Juuri eilen näin sut City Gymillä, kun olin siellä käymässä ekaa kertaa elämässäni pt-treeneissä. Oon aiemmin lueskellut blogiasi ja ihaillut kuntoasi sekä asennettasi tähän hommaan, joten oli kiva nähdä sut livenä 🙂

    Ja voin sanoa, että upea kunto oli! Lihasta on hyvin, ja oot oikean urheilijan näköinen. Sain susta lisätsemppiä omaankin urakkaan 🙂

    • Niin joo, oli tarkoitus kehaista kuntoasi ihan kasvotustenkin, mutta en jotenkin uskaltanut ;D

    • Moikka!
      Ooh, nyt oon kyllä imarreltu, olisin varmaan punastunut, jos olisit tullut kasvokkain sanomaan heh 😉 Kiitos todella paljon <3 Tule ihmeessä juttelemaan seuraavan kerran, jos näät mut, on aina mukava saada uusia tuttavuuksia ja jutskailla 🙂
      Tsemppiä sun urakkaan ja hyvän salin oot ainakin valinnut! 😉

    • Muualla mä yleensä treenaan, mutta nyt oli treenitreffit sovittu tuonne. Hyvä sali kyllä oli, tykkäsin! Ja kyllähän se Katikin sun kuntoa rapsakaksi kehui 🙂

    • Mä jotenkin aattelinkin, että olit se Katin treenattava! Heh joo Katin kans jutskattiin vielä sen jälkeen kun sä lähit 🙂

  2. Näytät upealta! Sulla on kyllä lajin kannalta myös erinomaisesti toimiva kroppa. Monella ongelmia on juurikin toimivan rasvanpolton kanssa ja vaadittava kireys jää uupumaan. Upea kunto tulossa taas!! 🙂

    • Kiitos paljon!! 🙂 Juu aika paljon kuulee tosiaan siitä, että varsinkin niiden viimesten rasvojen polttaminen on vaikeaa. Toivottavasti kroppa toimii jatkossakin niin pystyy kisaamaan 🙂

  3. Tosi kuivan näköiseksi menee kyllä kroppa :/
    Ei tarvitse vastata jos koet, että on liian henkilökohtainen kysymys, mutta voisi luulla, että esimerkiksi kuukautiskierto häiriintyy kisakunnossa ja kuukautiset jäävät kokonaan pois. EIhän keholla ole tarpeeksi rasvaa hormonitoiminnan ylläpitoon (on toki kovin hekilökohtaista ja e-pillerit yms vaikuttaa). Mietityttää vain, kun itse en ole lähellekään tuommoista kuntoa, mutta kuukautiset loppuivat laihtudutuksen seurauksena.

    • Totta.
      Ei mitään, kerroin vähän tuossa uuden vuoden jälkeen siitäkin, kun lopetin e-pillereiden käytön. Mulla ei ole koskaan jäänyt kuukautiset pois edes kisadieetillä. Nyt e-pillereiden lopettamisen jälkeen menkat tulee yhden tai kahden päivän tarkkuudella samaan aikaan. Ens viikolla ois taas se aika kuukaudesta ja ainakin tuntuu, että ne sillon alkais. Toki, jos huomaisin, että menkat jää pois niin pitäis asialle tehdä jotain. Harmi juttu, että sulla on loppui kuukautiset laihdutukseen. Mä en oikein osaa sanoa, että mistä se vois johtua. Voi olla, että jos paino putoo nopeesti, niin kroppa ei pysy siinä mukana, mut vaikea tosiaan sanoa 🙁

  4. Sulla on kyllä tosi kireä kunto! Hyvännäköinen! Tässä omien syksyn kisojen jälkeen oon alkanut pohtimaan, että se on oikeasti hassua, miten oma silmä tottuu. Muistan kun dieetin loppuvaiheessa en edes pitänyt itseäni kovin pienenä ja nyt kun jälkikäteen katson kuvia, melkein kauhistuttaa miten luuviulu sitä olikaan. Näin jälkikäteen on tullut myöskin pelko, että uskaltaako sitä enää dieetata itseään niin pieneksi ettei ala oma hormonitoiminta vetuloimaan! Oon lukenut ihan liikaa kaikkia tutkimuksia, miten kisakireys vaikuttaa kroppaan. Tieto lisää tuskaa 😀

    Antoisaa loppudieettiä, mielenkiinnolla tuun seuraan kevään kisoja! 🙂

    http://www.sonjakorpela.fitfashion.fi

    • Kiitos paljon! 🙂 Joo älä muuta sano, parit kerrat tälläkin dieetillä tullut katsottua peiliin vähän ihmeissään 😀 Mun oma mielipide on, että vääränlainen dieetti voi kyllä vaikuttaa hormonitoimintaan. Mulla on esimerkiksi aina dieetilläkin paljon hiilaria enkä tee mitään ”tappoaerobisia”. Kauhistelen, kun jotkut kertovat, että saattavat jyystää jotain crosstraineria tai stairmasteria vaikka tunnin putkeen ja syövät todella vähän. En oo kuitenkaan kisaavilta kavereilta kuullut, että hormonitoiminta olis mennyt sekasin, niin tuntuukin, että se on enemmän tietämättömien ihmisten pelottelua.
      Kiva kuulla, oonkin lueskellut blogiasi! 🙂

  5. Aika pahan näköistä omasta mielestäni. Tulee ikävästi mieleen oma ”kuntoni”, kun kärsin vakavasta syömishäiriöstä muutama vuosi takaperin. Lihasta toki oli vielä vähemmän, mutta kovin tutulta näyttää. Makuasia sano kissa kun… 😉 Eipä nuo karkelot muutenkaan ole ollut missään vaiheessa tähtäimessä, kilpailuviettiä kun multa ei löydy nimeksikään eikä omalla kropalla ja sen terveydellä leikkiminen enää kiinnosta. Tavoitteellinen treeni ja hyvä vointi vuodenympäri tuntuu itsestäni huomattavasti mielekkäämmältä!

    • Hmm. Kommenttiisi täytyy kyllä sanoa, että fitness on hyvin kaukana syömishäiriöstä. Fitneksessä juuri syöminen on kontrolloitua, mutta hyvällä tavalla. Tiedän täsmälleen, kuinka paljon syön ja jos on herkuttelupäivä, niin teen sen täysin hyvällä omallatunnolla. En kyllä millään pysty yhdistämään näitä kahta asiaa toisiinsa. Tämän voi tehdä myös terveellisesti ja vielä vuoden ympäri, oli sitten off-kausi tai dieetti menossa. Hyvä, että olet löytänyt sinulle sopivan tavan elää 🙂

    • Jos kerran tiedät tasan tarkkaan kuinka paljon syöt, niin miksi olet sanonut sinulta kysyttäessä että sinulla ei ole aavistustakaan. Luulisi fitnessharrastajas kuitenkin vähän kiinnostavan että millä makroilla/kaloreilla se kroppa oikein toimii missä vaiheessa tahansa dieettiä. Kyselin sulta jossain aiemmassa postauksessa kalirimääriä suurinpiirtein mistä olet dieetin aloittanut tai mitä ne ovat nyt. Ja voithan aina kysyä mieheltäsi? Ihan vain mielenkiinnosta suurinpiirteisiä kalorimääriä, nehän ei mitään salaisuuksia pitäisi olla, vasn se että miten dietin sisältö on muuten toteutettu.

    • Kyllä, tiedän suunnilleen. Mulle on toteutettu dieetti monesti edellisen dieetin tavoin, joten en koe tarpeelliseksi alkaa laskemaan tarkkoja kalorimääriä, joita syön. Toki valmentajalla on tarkat luvut tiedossa. Vastaukseni tarkoitti lähinnä sitä, että fitnesskilpailijat syövät kontrolloidusti ja hyvin, eikä syömisen kanssa ole mitään pakkomielteistä ongelmaa, niin kuin syömishäiriöisillä on. Mielestäni kalorit on kyllä osittain salaisuus, koska niissä voi olla eri kilpailijoilla suuriakin eroja.

  6. moikka! oot ehdottomasti mun lempparibloggaajia, just sen takia että kirjoitat niin rehellisesti. 🙂 arvostan!

    mä oon nyt vähän myöhässä kysymykseni kanssa ja saattaa olla että tätä on käsiteltykin joskus, mutta omaan silmään ei ole pistänyt. kirjoitit vähän aikaa sitten postauksen 3 kuukauden lyhyestä offista. mua miellyttää tosi paljon sun kunto – niin kisakuntona, mutta myös offikuntona (verrattuna esim. moniin muihin offikuntoisiin biksukisaajiin). sen vuoksi mä jäinkin pohtimaan, että ootko joskus ollut offilla isommassa kunnossa, siis mainittavasti isommassa? vai ootko pystynyt toteuttaan sun offit aina pysyen kunnolta siistinä ja pienenä?

    tsemppiä loppurutistukseen! 🙂

    • Moikka! Kiitos paljon, mahtava kuulla, että tää rehellinen tapakin voi olla hyvä tapa 🙂

      Ensimmäisten kisojeni jälkeen vuoden 2013 keväällä aloin treenata Andonen valmennuksessa kevään 2014 junior kisoihin. Tuona aikana minulle tuli painoa noin. 12 kiloa, joka on kaikista suurin ero, joka mulla on ollut kisapainoon nähden. Nyt tällä viimeisimmällä off-kaudella painoa tuli ehkä sellainen 6 kiloa enintään. Nyt kesän yli olisi tarkoitus pitää paino siinä 5 kilon päässä kisapainosta, että pystyy taas syksyllä hyvin kisaamaan. Eli siis kun tekee sen rakennusvaiheen hyvin, niin voi pitää jatkossa painon vähän lähempänä kisakuntoa ja monet ammattilaiset sanookin, että biksukisaajien pitäisi olla aina enintään 5-6 kilon päässä kisapainosta.

      Kiitos paljon!! 🙂

  7. Vau! Oot kyllä uskomattomassa kunnossa. Mua kiinnostais tietää paljonko tommonen kisadietti naisella tarkottaa paino kiloissa sun lähtökuntoon nähden? 🙂 tai kun veikkaisin ettei varmaan kovin suurista muutoksista vaa’alla ole kyse vai miten?

    • Kiitos paljon!! 🙂 Tällä off-kaudella mulle tuli painoa n. 6 kiloa, joka on aika optimaalinen bikini fitness kisaajilla, joiden pitäisi monien ammattilaisten mukaan pysyä off-kaudellakin 5 kilon päässä kisapainosta. Kun painoa on niin vähän tiputettavaa, niin kaloritkin on koko ajan suhteellisen korkealla, eikä tarvitse toteuttaa mitään kitudieettejä 🙂 Nyt kevään kisojen jälkeen olisikin tarkoitus pitää kunto entistäkin siistimpänä syksyä kohden 🙂

  8. Näyttää hyvältä! 🙂 oot todella tasapainoisen, hyvinvoivan ja tervejärkisen oloinen/näköinen. Millä laitteella sinulle on tehty kehonkoostumusmittaus? Antaako ne luotettavaa tietoa sinun kokemuksen mukaan?

    • Kiitos, todella ihana kuulla, jos kirjoitusten perusteella se välittyy noin! 🙂
      Mulle on tehty aina InnBody:lla mittaus ja täytyy kyllä sanoa, että tuloksissa on kyllä välillä aikamoisia eroja, eli en kyllä luottaisi täysin noilla pelkillä laitteilla tehtäviin mittauksiin. Pitäisi itsekin mennä teettämään mittaus ihan pihtimittauksella, niin saisi vielä tarkempia tuloksia.

  9. Hei, Saako sulta kysyä, että mikä on vyötärön ympärys nyt? Mä oon saanu vasta tiukennettua dieetillä siihen 60 cm mutta kovemmalla reenillä tähtään 50cm. Onko se terve raja kuitenkin? Pituutta minulla on 160cm ja painan nyt 46kg. Hyvin lihakseton vielä. Alkutaipaleella! Kiitos =)

    • Vyötärön ympärystavoite 50cm?!! Vaikka en Pauliina olekaan, niin voin sanoa ettei todellakaan ole terve tavoite. Pienellä lapsella on sellainen vyötärö, ei aikuisella ihmisellä. Huhhuh, nyt realismia siihen hommaan!

    • Heippa!

      Mä en valitettavasti ole mitannut mun vyötärönympärystä varmaan kahteen vuoteen, joten tuohon en osaa vastata :/ Muistelen, että joskus tosi nuorena, n. alle 13 vuotiaana mulla oli vyötärön ympärys n. 50 cm, nyt on varmasti enemmänkin. En varsinaisesti tavoittele sitä, että saisin itse vyötärön ympärysmittaa pienennettyä, vaan koitan treenin avulla saada fysiikkaa muokattua tiimalasimuotoon. On kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että varjelee sitä vyörätön levenemistä, eli itse esimerkiksi käytän treenissä aina vyötä ja jalkatreeneissä se on varsinkin ihan ehdoton. Kannattaa panostaa vyöhön kunnolla, kokemukseni mukaan nahkainen vyö on paras! 🙂

  10. Hei minkälaisia/ pituisia aerobisia teet dieetillä ja kuinka usein about? Jotkut sanoo että se 40-60 min tarttee ainakin vetästä että rasva palaa ja useasti ja toiset sanoo ettei ollenkaan jottei kroppa ”totu” aerobiseen (en nyt jotenki saanu muotoiltua päässäni niin että kuulostaa järkevältä, toivottavasti saat jotain selkoa 😀 ) Pää menee kyllä pyörälle näistä eri suosituksista 🙂

    • Heippa!

      Mun aerobiset on kestoltaan ihan maksimissaan 30 minuuttia. En muista, milloin olisin tehnyt sen yli, varmaan joskus kaksi vuotta sitten, jolloin olin eri tiimin valmennuksessa ja olinkin silloin langanlaiha luuranko kisoissa.
      Ei kyllä pidä paikkaansa. Tuon pituisilla aerobisilla polttaa vaan kaikki vaivalla hankitut lihakset pois. Useat tekeekin juuri sen virheen, että niitä aerobisia hinkataan monta tuntia putkeen.
      Mä suosin HIIT tyyppisiä aerobisia treenin lopuksi. Eli esimerkiksi 1 minuutin juoksen ihan täysiä, niin että ei melkein saa henkeä ja yhden minuutin kävelen ihan rauhallisesti, että syke vähän tasaantuu ja toistan tota niin kauan, että 20 minuuttia tulee täyteen. Yleensä teen aerobisia treenin päätteeksi n. 3-5 kertaa viikossa. HIIT on tosi tehokas rasvanpolttomuoto ja se on itsellekin henkisesti helpompaa, kuin monen tunnin aerobiset, itselläni ei pää kestäisi sellaista ja tuntuisi ihan ajan tuhlaukselta 😀 Eli mun dieettikokemusten mukaan parhaat tulokset saa lyhytkestoisilla aerobisilla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *