Fitnesskupla sanoi poks

Tämä kesä on ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Kun alan kelaamaan aikaa taaksepäin, niin tämä on ensimmäistä kertaa harvoja kesiä, kun en ole dieetillä. Viime vuoden kesäloman vietin Espanjan lämmössä, mutta olin  silloin myös kisadieetillä, joka rajoittaa kuitenkin tekemistä ja asioista nauttimista jonkin verran. 

Kisadieetillä ollessa sitä tavallaan omaksuu tietyn roolin, jossa itseasiassa täytyykin pysyä, jos haluaa suorittaa kisadieetin kunnialla loppuun. Kisadieetillä ollessa varsinkin sitä voi sanoa, että tulee elettyä täysin siinä fitnesskuplassa. Elämä rajoittuu vain yhteen asiaan ja sen saavuttamiseen. Moni kummastelee varsinkin kilpailijoiden tietyllä tapaa rajoittunutta tapaa elää, mutta jos mielii pärjätä, ei dieettä voi suorittaa puoliteholla. Aina on joku toinen, joka vetää sitäkin kovempaa. 

Mä tein oikeastaan jo viikkoja sitten päätöksen, etten lähde tällä kertaa kisadieetille ja puolustamaan SM -pronssiani. Mä tiedän tasan tarkkaan, kuinka suurta omistautumista se vaatii ja tällä hetkellä voin sanoa, että en ole siihen (vielä) valmis, vaikka tilanne on jo paljon parempi verrattuna kahden kuukauden takaiseen olotilaan. Kroppakin on saanut kesän aikana lepoa, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi, jotta voisin sanoa, että nyt lähtee.

Tietyllä tapaa mun elämä on avartunut aika lailla tämän kesän aikana. Kesä on ollut täynnä hienoja ihmisiä ja tapahtumia. En ole kokenut näin paljon asioita sitten kolmeen vuoteen. Se, mitä olen tämän kesän aikana oppinut, on, että osaan minäkin heittäytyä hetken vietäväksi. Elämään on tullut tiettyä spontaanisuutta, jota ei aiemmin ole niin ollut. Tai on ehkä ollut, mutta se on ollut siellä jossain piilossa. Olen nauttinut jokaisesta hetkestä täysillä. Tietyllä tapaa olen tarvinnutkin juuri sitä heittäytymiskykyä, jota voin hyödyntää myös lavalla. Mun heikkoutena on ollut myös esiintymisjännitys, mutta tämän kesän tapahtumien jälkeen tuntuu siltä, että alan päästä siitä pikkuhiljaa eroon. 

 

 

Mun kesäloma sai arvoisensa päätöksen sunnuntaina, kun suuntasimme Herra J:n kanssa ihan täysin spontaanisti viettämään aurinkoista päivää pikkuruiselle saarelle piknikin merkeissä.

Aurinko porotti täydeltä taivaalta ja laukkuihin olimme pakanneet kameran ja hyvää syötävää. Viikonloppu oli ollut tapahtumien täyteinen ja Herra J:kin oli joutunut paiskimaan töitä aamuyöhön asti, joten meille tuli nyt molemmille muutaman päivän tauko treeneihin. Näin sali-ihmisenä sitä joutuu useinkin punnitsemaan salin ja jonkun muun tekemisen välillä. Silti se intohimo treeniä kohtaan ajaa salille yhä uudestaan ja uudestaan. Tälläiset kokemukset kuuluvat kuitenkin niihin, joista voi sanoa, että ne ovat kokemisen arvoisia. 

lifestyle-kesä-saari

piknik-lifestyle-saari

Kuulimme vastaan tulevilta ihmisiltä, että saarelle johtava tie on välillä niin veden peitossa, että saarelle pääsee vain tiettyinä aikoina. Ihastuimme saareen, kun olimme pienellä lenkillä edellisenä päivänä ja yhtäkkiä eteemme ilmestyi etäällä rannasta oleva saari, jonne minun oli pakko heti päästä tutustumaan 🙂 

piknik-lenkkeily-lifestyle

piknik-lenkkeily-lifestyle

piknik-lenkkeily-lifestyle

piknik-lenkkeily-lifestyle

Niin kuin kuvista näkyy, niin mitään kovin fitnessruokaa ei tuolla meidän piknikillä mukana ollut. Kasseihin oli pakattu härän sisäpaistia, ilmakuivattua kinkkua, vuohen -ja valkohomejuustoa, artisokan sydämiä, cocktailkurkkuja, viinirypäleitä, patonkia, croissantteja ja kananmunia. Termarissa tietysti kunnon kahvit 🙂 

Sitä jumittuu tässä hektisessä arjessa helposti neljän seinän sisään ja tälläisiä reissuja pitäisi järjestää todellakin useamminkin. 

koira-leikki

koira-leikki

Tuon sunnuntaisen reissun jälkeen tuntee olevansa oikeasti rentoutunut ja oli mukava palata arkeen. 

 

Ihanaa tiistai-illan jatkoa kaikille! 🙂

 

pauliinafitworld

4 vastausta artikkeliin “Fitnesskupla sanoi poks”

  1. näyttää siltä, että olet ollut ihan meidän kulmilla! Toi on todella kiva paikka ja usein saa olla enemmän rauhassa kuin lähiympäristön rannoilla.

    • Totta! Siksi juuri ihastuimme paikkaan sen rauhallisuuden vuoksi 🙂

  2. Tuli tämmöinen ihan yleinen kysymys mieleen liittyen ”kisadietteihin”. Mistä tiedetään, että nykyisin käytössä olevat dietit ovat niitä parhaita mahdollisia? Tuntuu, että moni menee tosi huonoon kuntoon (terveyden näkökulmasta) diettien seurauksena. Itse olen seurannut Biohakkereita ja esim. Tim Ferrissin (4 tunnin keho) näkökulmia, jotka mielestäni huomioivat paremmin fyysisen ja henkisen terveyden. Tarkoitus ei ole asettaa näitä diettivaihtoehtoja millään tavalla toisia vastaan, mutta mielenkiinnosta haluaisin tietää miten sinä (tai valmentajasi) opitte parhaat tavat dietata? Itse en siis treenaa kovinkaan kovaa, mutta asia kiinnostaa. 🙂 Nimim. 100 g proteiinia sisältävän soija-tonnikalapihvin kehittäjä 😉

    • Mielestäni ei ole olemassa mitään yleistystä nykyajan dieeteistä. Varmaan yleisimmät tavat on pelata hiilihydraateilla tai noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Lueskelin vähän Tim Ferrissin visioita, niin jos nyt käsitin oikein, niin ei ainakaan treenin kannalta kuulostanut kauhean kehittävältä. Jos viikossa treenataan vain muutama sarja jokaiselle lihasryhmälle? Varmaankin tuossa ajattelutavassa on jotain perää, kun aikaa tulee tuhlattua aivan liikaa, kun saman asian voisi tehdä puolet lyhyemmässä ajassa. On nyt hiukan vaikea sanoa tähän kysymykseesi mitään tarkempaa mielipidettä, koska en ole lukenut kyseistä kirjaa. Mulle parhain tapa dieetata on opittu kokemuksen kautta. Kun jokin on todettu hyväksi, ollaan sillä jatkettu. Kropan rakentaminen on aika hienosäätöä ja pienilläkin asioilla pystyy vaikuttamaan. Kerro lisää tosta pihvistä. Mielelläni kuulen lisää 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta