Fitness ja ylikunto

Taas tässä syksyn aikana on saanut lukea aika monestakin kilpailijasta tai urheilijasta ylipäätään, joka on ilmoittanut olevansa ylikunnossa.

Mä en oikein ymmärrä sitä, että miksi siinä tilanteessa asiasta tehdään aivan järjettömän iso numero, varsinkin jos on kyse fitnesskilpailijasta. Asiaa paisutellaan ja kerätään pisteitä. 

Yhtäkkiä tehdään täyskäännös ja ollaan niin antifitness. Päästään vihdoinkin kertomaan asioista ”niin kuin ne oikeasti ovat”.

Mä olen vähän sitä mieltä, että aika paljon saat tehdä asioita väärin, jotta menet ylikuntoon. Perus salitreenillä ja runsaasti kaloreita sisältävällä ruokavaliolla tuskin tehdään itsestään sairasta.

pauliina-baseativa

Esimerkiksi mun ruokavalioon kuuluu hiilihydraatteja myös dieetillä ja runsaasti. Dieettini ovat aina toimineet niin ja olen vähän sitä mieltä, että jos joudutaan lähtemään sille linjalle, että lautasella on pelkkää kanaa ja kurkkua, niin on tehty paljon väärin jo kauan ennen dieettiä. 

Rakennuskauden tarkoitus on rakentaa lihasta, mutta myös totuttaa kroppaa suurempiin kalorimääriin, jolloin kehon vastus kasvaa kuukausi kuukaudelta.

Dieetille lähteminen on silloin helppoa ja itse kilpailijana dieetillä olon alkaa tuntea vasta viimeisillä viikoilla. Ei se dieetti kaikille ole yhtä kärsimystä ja nälkää, vaikka niin moni yrittää sellaisen kuvan antaa. 

pauliina-selfie-smile

Jos kroppa ei toimi alkuunkaan, on asiassa kaksi syypäätä, valmentaja ja asiakas itse.

Ei ikinä pitäisi aliarvioida signaaleja, joita kroppa lähettää. Ei voi olla niin kiire kilpailemaan, että sen vuoksi kannattaa riskeerata oma terveys. Valitettavasti tämän lajin parista löytyy myös valmentajia, joita kiinnostaa ainoastaan oma napa ja menestys. Kokenut kilpailija osaa tunnistaa sellaiset valmentajat, eikä lähde hommaan mukaan alkuunkaan tai hoitaa dieetit sun muut itse. 

Mun treenikiertoa tosiaan pidennettiin kahdeksaan päivään, eli treenaan viisijakoisen ohjelman läpi kahdeksan päivän aikana. Sain siis yhden lepopäivän lisää. Voin kertoa, että tämä rytmi todellakin toimii itselleni! Kroppa tuntuu ottavan treeniä hyvin vastaan ja tunnen oloni hyväksi. 

baseativa-pauliina-treeni

Joku tuossa väläytteli, että onko mulla jotain ylikunnon oireita niin ei ole. Tämä kahdeksan päivän kierto on todella yleinen tapa treenata, eikä liity mitenkään ylikuntoon. Ylimääräiset lepopäivät käytän opiskeluun ja rentoutumiseen, ei mitään sen kummallisempaa 🙂

Olo on kaikin puolin hyvä tällä hetkellä. Olen nukkunut kokonaisia yöunia ja katkonaiset unet olivat tosiaan ohimeneviä, hyvä niin. Tänään alkaa uusi kahdeksan päivän kierto enkä malttaisi millään odottaa, että pääsen illalla treenaamaan! 🙂 

 

pauliinafitworld

12 vastausta artikkeliin “Fitness ja ylikunto”

  1. Moni tavallinen pulliainen ainakin käyttää termiä ”ylikunto” liian löysästi. Se, että ollaan väsyneitä ja treenit ei maita ei tarkoita vielä ylikuntoa. Se voi olla ylirasitusta – mutta ei YLIKUNTO. Kyllä oikeasti ”parasympaattiseen” vaiheeseen joutuminen vie viikko-/kuukausitolkulla kovaa treeniä vähillä kaloreilla ja vähällä unella.

    Tai sitten on menty todella LIIAN vähäisillä kaloreilla.

    • Juuri näin. Ja jotenkin tuntuu, että on niin helppoa laittaa tämä ylirasitustila juurikin fitnesin piikkiin, vaikka aika paljon asioita saa tehdä väärin, että sen avulla itsensä sairastuttaa.

  2. Joonas tuossa kommentoikin hyvin, että ylikuntoa terminä käytetään aika löyhästi. Ylirasitus on helppo saada, mutta ylikuntoon saa kyllä oikeasti itsensä ajaa. Eikä se tule hetkessä. Yleensä taustalla on sitä, ettei kehon signaaleja kuunnella ja kuormitusta vastaavaa lepoa (ja/tai ravintoa) ei tule. Itse olen saanut itseni kerran todella pahaan ylikuntotilanteeseen, ihan ilman fitnessejä. Ja sen jälkeen tuo tila uusiutuu aina vain helpommin. Joten tarkkana saa kyllä olla. Mitä siihen tarvittiin: kiirettä ja pitkiä päiviä, stressiä, kriisejä, paljon treeniä joka koostui tuolloin lähinnä sykettä nostavasta aerobisesta liikunnasta ja joistan kovista salitreeneistä, vähäisiä yöunia ja ylipäätään vähäistä lepoa. Ja oireet? Kuumeilua, rytmihäiriöitä, paniikkihäiriöoireita, ei maistunut ruoka, kroppaa hapotti pienikin portaiden nousu. Leposykkeet korkealla, vasta sekaisin. Ei ollut hääviä se!

    Fitness-touhuissa ei ole mikään ihmekään, että ylikunto iskee. Joskus näkee ihan hulluja treeniohjelmia ja ruokavalioita. Tahkotaan aerobisia tuntikauseja, salitreenit päälle, yöunet menee ja sitten vedetään hiilihydraatittomilla ruokavalioilla ja yritetään vielä hoitaa opiskelut ja työt ja kaikki muu. Ja vapaapäivinä sännätään vielä salille. Ajatellaan, että sen touhun pitää olla sellaista rääkkiä. Juu ei sen kyllä tarvitse.

    Sun treeeni- ja ruokavaliohommat kuulostaa mun mielestä oikein järkeviltä ja tasapainoisilta. Ja kun tulosta tulee, kroppa palautuu ja fiilis on hyvä, niin sehän se kertoo kaiken olennaisen! 🙂

  3. Tiedän muutaman kisaavan/kisoja suunnittelevan body- ja bikinitytön, ja sivusta seuranneena voin sanoa että ohjelmalla on suuri merkitys.. joitkut laitetaan tahkoamaan rakennuskaudella järjettömiä määriä aerobisia ja mennään matalilla jo dieetin alkaessa. Sit puolessavälissä on lehtisalaatinkin syönti rajoitettu ja koko päivä veivataan crossaria. Valmentajiakin on niin moneen lähtöön, se EI tee vielä päteväksi, että on itse joskus kisannut…

  4. Itse olen huomannut varsinkin syksyn pimetessä ja ns. luonnollisten voimavarojen vähentyessä ja väsymyksen sekä sairastelun lisääntyessä, että kaikkialla toitotettava ”ei tekosyille” voi tehdä paljonkin hallaa. Ja joo, yhdyn edellisiin kommentointeihin että ylikunto on eriasia kuin ylirasitus, mutta ylirasituksen kautta alkava flunssa-väsymys-rasituskierre on erittäin helppo saada kun ei osata kuunnella kehon merkkejä vaan ainoastaan vähätellään väsymystä ja sanotaan että pieni kurkkukipu on tekosyy. Joo, niin se voi joillekkin välillä olla, mutta välillä se on myös ihan oikea syy jättää treenit väliin. Esim. liian väsyneenä treenaaminen voi johtaa ylirasitustilaan. Siihen vielä vähän diettiä ja työstressiä päälle niin avot!

  5. Se kannattaa muistaa, että ylikunto ei todellakaan aina aiheudu pelkästä treenistä, vaan treenin ja muun elämän vaatimusten yhteisvaikutuksesta. Jos on hirveä määrä henkistä stressiä, se altistaa ylikunnolle vähemmälläkin urheilulla, tai sit tietty nuo perinteiset jos tinkii unesta, ravinnosta jne. Joissakin tutkimuksissa nimenomaan tuo henkinen kuorma on arvioitu merkittäväksi ylikunnon laukaisijaksi, ja kehotetaan vähentämään treeniä jos muu elämä on hajoomassa käsiin. Ihmiset on myös erilaisia, jollakin kestää kroppa enemmän kuin toisilla, sitäkai se lahjakkuuskin pitkälti on?

    • Hyvä ja ajatuksia herättävä kommentti. Pistää miettimään toi, että jos elämässä on muutenkin stressiä, niin pitäisi ymmärtää vähentää treenaamista. Niin se kyllä onkin, että henkinen puoli vaikuttaa fyysiseen ja päinvastoin. Ja tosiaan kaikki on niin yksilöitä, että toisilla kroppa kestää paremmin kovaakin stressiä ja liikuntaa, kun toisilla taas ei.

    • Mun pohjakoulutus on matkailupalvelujen tuottaja, eli matkailun ammattikoulu ja tällä hetkellä opiskelen tradenomiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa 🙂

  6. Mä oon kans käsittäny, että ylikunto ja ylirasitus on synonyymejä tilalle, jossa elimistö ei ehdi palautumaan siihen toistuvasti/pitkäaikaisesti kohdistuvasta stressistä/kuormituksesta. Just niinku Suvi tossa kuvailikin, että johtui se sitten treenistä, henkisestä stressistä tai niiden yhdistelmästä, niin ei elimistö sitä osaa erotella. Monesta paikasta oon lukenu, että ylikunto on vähän harhaanjohtava termi, kun ei kyseinen tila kaikilla johdu kovasta treenistä.

    • Hyvää tietoa, kiitos tästä. Juuri näin, kauhean heppoisesti ylikunto termiä käytetään nykyään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta