Fitness – pelkkää maitorahkakuuria?

Vaikka fitness olisi kuinka pinnalla, niin silti musta näin lajin harrastajana tuntuu siltä, että monilla on siitä huolimatta useita harhakäsityksiä, mitä tulee fitnesin harrastamiseen.

Itselleni fitness on ollut aina ainoastaan positiivista ja hyvää energiaa tuova harrastus ja tuskinpa olisinkaan sitä niin kauan jaksanut harrastaa ilman sen tuomaa hyvää oloa. Ajattelinkin nyt listata muutaman yleisimmän harhaluulon, joka koskee fitnessharrastajaa -tai kilpailijaa.

Fitnessharrastaja ei syö mitään pysyäkseen kunnossa ja jos syö, niin pelkkää maitorahkaa

Yleensä aina ensimmäinen harhaluulo omaa lajiani kohtaan koskee ruokavaliota. Ihmisiä kiinnostaa kovasti, mitä kuuluu päivittäiseen ruokavaliooni ja kuulen usein myös kysymyksiä, mitä saa syödä ja mitä ei. On joskus vaikeaa selittää ravintoasioista täysin tietämättömälle, mitä sitä sitten oikein tulisi syödä, jotta pysyisi kunnossa.

Jokainen tekee omia valintoja päivittäin ruokailemisen suhteen ja tottakai sitä saa syödä mitä huvittaa, mutta eri asia on sitten se, millä tavalla se vaikuttaa ulkonäköön. Kun on tarkoitus pysyä kunnossa tai vaikkapa ihan vain jaksaa treeneissä paremmin, ei sinne suuhun voi laittaa aivan mitä tahansa. Tässä asiassa löytyy petrattavaa ihan SM -tason urheilijoidenkin kohdalla, enkä puhu nyt fitnesskilpailijoista. Ruokavaliopohjat on suunniteltu, mutta on jokaisen omalla vastuulla, noudattaako ohjeistuksia ja hyvin usein tämä jää puolitiehen.

Mun päivittäiseen ruokavalioon kuuluu mielestäni paljon hyviä ravintoaineita: kaurapuuroa, maitotuotteita, vähärasvaista lihaa tai broileria, riisiä, pastaa, vihanneksia, erilaisia öljyjä ja pähkinöitä nyt muutamia mainitakseni. Kuulostaako kovin yksipuoliselta? Omasta mielestäni ei ainakaan.

Monille tulee yllätyksenä, kuinka paljon fitnessharrastajat joutuvat määrällisesti syömään pysyäkseen lihaksikkaassa ja atleettisessa kunnossa. Itse syön päivittäin n. 3000 kaloria ja jos tuon määrän koostaa terveellisistä raaka-aineista, on päivittäin syöty määrä kohtuu iso.

800_7013

 

Fitnessharrastajat eivät osaa pitää hauskaa

Miten kurinalaisen ruokavalion ja treenin noudattaminen voi olla hauskaa? Tätä asiaa ihmettelee moni lajia sivusta seuraaja. Fitness on sitä harrastaville aivan yhtä hauskaa, kuin jollekin juokseminen, laskettelu tai jooga. Fitness on omasta mielestäni yksi maailman haastavimmista lajeista sen vuoksi, että ilman henkistä kanttia tuloksia ei synny. Hyödyllinen ja kehittävä salitreeni vaatii juuri oikean asenteen ja itsensä psyykkaamisen onnistuakseen.

Moni ihmettelee, miten fitnessharrastajat jaksavat toistaa samoja liikkeitä päivistä, viikoista ja kuukausista toiseen, mutta juuri siinä se juju piileekin tässä lajissa. Ei ole olemassa samanlaisia treenejä. Jokainen treeni on erilainen ja tuntuu erilaiselta. Tuloksien näkeminen on motivoivaa ja kasvattaa itseluottamusta. 

Parhaimmilla saleilla on oikeasti tekemisen meininki ja harvoin näkee salitreenaajaa, joka ei omaa suht tervettä itseluottamusta. Saliharrastus on yksi sosiaalisimmista harrastuksista, vaikka lajin ulkopuoliselle se saattaa näyttää aivan toiselta. Mä olen saanut tämän harrastuksen kautta lukuisia hyviä kavereita ja pari ystävääkin. Samanlaiset elämäntavat yhdistävät ja sen vuoksi itsekin olen parisuhteissani ollut samanhenkisten ihmisten kanssa.

Fitness on itsekkäiden ja pinnallisten ihmisten laji

Tuosta edellisen kohdan lopetuksesta päästäänkin hyvin siihen, millaisia ihmisiä fitnessharrastajat -tai kilpailijat sitten oikeasti ovatkaan. Fitness kun saattaa vaikuttaa itsekkäältä lajilta ja oman navan tuijottelulta. Onhan se osittain tottakin, kyllä voin sen myöntää, mutta väitän myös, että hyvä itsetunto ja itseluottamus, joka tulee salitreenin lisätuotteena, lisää tyytyväisyyttä itseensä ja auttaa hyväksymään erilaisuutta ja antamaan myös itsestään jotakin toisille.

Yleisesti ottaen lajin sisällä meininki on kannustava ja hyvin harvoin sitä oikeasti kilpaillaan keskenään. Olen itse tavannut lajin parissa toinen toistaan sydämellisempiä ihmisiä, jotka ovat valmiita kannustamaan ja kulkemaan mukana vaikka missä tilanteissa. Kilpasiskoja ei kyräillä, vaan takahuoneessakin moikataan iloisesti ja toivotetaan tsempit.

Kun tätä lajia harrastaa, tulee peili pakostikin tutuksi ja itseään tulee tarkkailtua ehkä normaalitallaajaa enemmän. Se ei kuitenkaan tee mielestäni kenestäkään automaattisesti omaan napaan tuijottelijaa. Tästä lajista sivutuotteena tuleva atleettinen vartalo nyt vaan sattuu miellyttämään omaani ja monen muunkin silmää, joten miksei niitä kovalla työllä saatuja tuloksia voisi ihailla?

Mielestäni atleettinen vartalo kertoo paljon sen kantajan määrätietoisuudesta ja tavoitteellisuudesta, joka usein näkyy myös muilla elämän osa-alueilla. Ei luovuteta ensimmäiseen vastoinkäymiseen ja asioiden eteen nähdään vaivaa.

10703575_10204957125749185_8499510543616863437_n

 

 

Salitreeni ja fitnesissä kilpaileminen ei ole urheilua

Mua naurattaa joka ikinen kerta, kun kuulen, että fitnesiä ei mielletä edelleenkään urheiluksi, vaikka se on sellaiseksi ihan virallisesti luokiteltu. Olisi erittäin hauskaa viedä yksi näistä huutelijoista oikein kunnon jalkatreenille ja kysyä sen jälkeen, että onko asiasta enää samaa mieltä.

Salilla treenatessa jokainen sarja pyritään päättämään niin, että viimeiset toistot jaksaa juuri ja juuri tehdä. Tämä vaatii hapenottokykyä ja lihasvoimaa. Olen usein kovan sarjan jälkeen todella hengästynyt ja varsinkin dieetillä hapenottokyky paranee jo pelkän salitreenin ansiosta taukojen ollessa lyhyitä. Salitreeni vahvistaa luustoa pomppuja ja tärähdyksiä aiheuttavan liikunnan tavoin.

Fitnesskilpailijat tekevät kovaa työtä salilla vuoden ympäri ja ainoastaan lopputulos mitataan lavalla. Olo on yleensä treenien jälkeen kaikkensa antanut ja treenattuja lihaksia kolottaa mukavasti. Sitä tunnetta ei voita mikään. Itse miellän kovaa treenaamisen ehdottomasti urheiluksi.

Kovasta treenistä saatavat hyödyt ovat sisäisiä ja ulkoisia.

Tälläisiin harhaluuloihin koskien omaa lajiani törmään hyvin useinkin ja näissä tilanteissa olisi helpompaa kieltää harrastavansa koko lajia. Mä olen kuitenkin aina ollut ylpeä omasta lajistani ja tulen myös olemaan, koska itselleni se on antanut niin paljon hyvää ja se on muodostunut elämäntavaksi, josta en kokonaan koskaan halua luopua.

 

pauliinafitworld

14 vastausta artikkeliin “Fitness – pelkkää maitorahkakuuria?”

  1. Toi on kyllä ihan naurettava väite, etteikö salitreeni muka olisi urheilua. Mitä muutakaan se muka olisi?
    Ihan mielenkiinnosta vielä kysyisin ei ehkä niin aiheeseen liittyvän kysymyksen- kumpi on mielestäsi näin opiskelijabudjetille tärkeämpi ostos, valmis palautusjuomajauhe vai hera + esim banaani?
    Mahtava blogi muuten sulla – sait uuden lukijan!

    • Haha niinpä! 😀 Palautusjuomajauheessa on todennäköisesti lisätty aminohappoja/mineraaleja, jotka on tietysti hyviä palautumisen kannalta, mutta mielestäni aivan yhtä hyvin palautumiseen käy hera&banaani yhdistelmä. Jos sitä haluaa täydentää niin treenin aikana kannattaa juoda BCAA/EAA -juomaa, josta saa tarvittavat aminohapot 🙂

  2. Moikka! Onko vinkkejä missä vois tutustua samanhenkisiin tosissaan treenaaviin ihmisiin? Jos ei treenaa itse kuitenkaan kisoihin. Sali jossa käyn, niin siellä käy enimmäkseen sellasia ns tavallisia kerran-pari viikossa treenaavia. Pitäiskö vaihtaa ns kalliimpaan ammattimaisempaa saliin? 😀 Tuntuu itselle että on vaikea löytää ketään fitness-henkistä kaveria.

    • Moikka!
      Jos haluaa treenata motivoivassa seurassa, niin suosittelen kyllä liittymään tunnetuille kisaavien/bodaavien ihmisten salille. Kun porukka salilla on enemmän saman henkistä niin kehtaa helpommin mennä tutustumaankin. Riippuu ihan missä kaupungissa treenaat, että mitkä olis sellasia saleja. Itse voin suositella Helsingistä Mayorsia, Solanaa ja City Gymiä.

  3. muistan että tykkäät ostaa kanaa tarjouksella.
    tänään ostin itse kanssa. k kauppa postitalollla makso broileri vaan 1euro kappale vielä lihatiskillä.
    ja oli muuten hyvää, yleensä näissä ei paljon lihaa, mutta nyt oli, kannattaa tarkastaa jos vaikka olisi vielä huomenna saatavilla.

    • Tykkään kyllä! 🙂 Täytyykin pitää mielessä, jos sattuisi menemään siitä ohi 🙂

  4. Ei ole tarkoitus ilkeillä tms. Koska olet mielestäni todella kaunis ihminen. Mutta kuvissa voisi ihan hyvin olla esim. Ratsastusta harrastava nainen jolla on kapeat kädet, isot tissit ja käsiin verrattaen isot jalat. Ja toki rasvat vedetty alas kun palikat näkyy. Saliharrastus ei valitettavasti nuista kuvista omaan silmään näy.

    • Jotkut ei välttämättä osaakaan erottaa treenattua vartaloa, jos se ei ole aivan överiksi treenattu. Olen huomannut, että ne ihmiset, jotka eivät oikein salilla koskaan käyneet luulevat, että se olisi jotenkin helppoa ja tuo ”rasvat vedetty alas” kanssa kuulostaa siltä, että se olisi ihan perusjuttu, tosta noin vaan. Suosittelen kokeilemaan 😉 voisin sanoa, että joka ikinen ratsastusta harrastava nainen (toki heitä väheksymättä) ei siihen pysty.
      Pauliinalla on aivan huikea kroppa joka toimii itsellenikin motivaattorina 🙂

    • Olet aivan oikeassa ja siinä onkin varmasti yksi syy siihen, miksei fitnesiä pidetä oikeana urheiluna. Kisadieetti kun on ihan täysin eri asia, kuin laihduttaminen ja sitä ei moni tajua. Kiitos kauniista sanoistasi 🙂

    • SM 3 tolla kropalla tuli että nyt on paha sanoo 😀 😀

  5. Hyvä tekst. Tässä lajissa on kyllä oltava tietyllä tapaa itsekäs, mutta on hienoa että yleinen ilmapiiri vaikuttaa olevan kannustava ja positiivinen. Reilu ilmapiiri kuuluu urheiluun 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta