Mikä ajaa nuoret tytöt kisalavoille?

Nyt kun tämän vuoden kilpailemispäätös on ajankohtainen, olen pohtinut paljon omia ja vähän muidenkin perimmäisiä syitä kilpailla fitnesskilpailuissa. Jokaisella on varmasti omat syynsä kilpailla fitnesslajeissa, mutta ovatko jotkut syistä huonompia, kuin toiset? 

Fitnessbuumi näyttäisi edelleen olevan valloillaan ainakin kilpailijoiden keskuudessa. Unelma bikini fitness kilpailuista monen nuoren tytön mielessä ei ole lähtenyt pois, vaikka lifestyle tyyppinen urheilu nostaa päätään. Saman huomaa myös body fitness -lajin harrastajissa, jotka ovat hyvinkin nuoria, vaikka laji on hyvinkin vaativa. 

Mä aloin treenata ensimmäisiin kilpailuihini vuoden 2012 syksyllä, jolloin oikeastaan etsin vielä hyvin vahvasti itseäni, nyt kun alan miettimään sen aikaisia ajatuksia. Mä olin samana syksynä yksi Miss Tampere -kilpailun finalisteista ja tuli noihin aikoihin koluttua yksi jos toinenkin mallikilpailu.

Ihka ensimmäiset kilpailut
Ihka ensimmäiset kilpailut

Fitnessclassic-bikinifitness

Mä olen aina tykännyt super tyttömäisistä jutuista ja olen aina tykännyt meikata ja laittaa itseäni, joka oli varmasti yksi suurimmista syistä, miksi innostuin alunperin kauneuskilpailuista. Ja kyllähän se on pakko myöntää, että nuoren tytön itsetunto sai jonkin verran pönkitystä osallistuttuani kauneuskilpailuihin ja vielä pärjätessäni niissä. 

Mä olin innostunut salilla käymisestä jo 15 -vuotiaana ja olinkin harrastanut salilla treenaamista neljä vuotta, kun sain kipinän alkaa treenata ensimmäisiin kilpailuihini. Toki ennen kisapreppiä mentaliteetti oli hiukan erilainen ja ruokavalio ei todellakaan ollut ekoina salivuosina kunnossa.

Ensimmäinen kisavuosi oli jännittävä kaiken uuden vuoksi ja näin ensimmäistä kertaa, miten vartalo todellakin muuttuu, kun asioita tekee tietyllä tavalla päivästä toiseen.

Aikamoista bikinifitnessbimboilua tuo aika oli. Minun treenit minun ruoat ja se on se ainut oikea tapa. Jos nyt voisin palata sanomaan tuolle hurahtaneelle pikkutytölle jotain, niin ravistaisin lujaa olkapäistä ja käskisin miettiä vähän muutakin. 

Ensimmäinen kisavuosi meni hujauksessa ja ensimmäinen kisasijoitus oli yhdeksäs. Siinä palautui hyvin maan pinnalle ja hyvä niin. Olen oikeasti kiitollinen siitä, että en ollut silloin lähellekään voittaja-ainesta, koska henkisesti en olisi ollut tarpeeksi vahva, enkä olisi osannut suhtautua voittoon oikein. 

Musta tuntuu, että en noihin aikoihin oikein sisäistänyt täysin lajin perimmäistä urheilullista tarkoitusta ja tärkeintä lajin harrastamisessa oli se kiristyvä kroppa ja sen ihailu.

Olenkin tässä pohtinut, että ovatko fitnesslajit sen vuoksi niin suosittuja, että ne ovat vastaus puuttuvaan aukkoon? Fitnesskisat ovat hyvä tekosyy osallistua kauneuskilpailuun urheilun varjolla. 

Mua kieltämättä pelottaa se ajatus, että moni nuori tyttö lähtee yllättävänkin rankkaan lajin huomion ja maineen perässä, eikä tiedosteta sen riskejä. Valmentajaa kuunnellaan silmät ummessa, kun ei itse ymmärretä, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. 

Muutamia vuosia sitten
Muutamia vuosia sitten
Itse olen onneksi aina saanut olla osaavassa valmennuksessa
Itse olen onneksi aina saanut olla osaavassa valmennuksessa

Huolestuttavaa on myös se, että fitness tuntuu monelle olevan tekosyy laiminlyödä itsensä kehittämistä, kuten opiskelua ja työntekoa. Surullinen totuus kun vain on, että kilpaileminen ei elätä täällä Suomessa. Fitness on loppupeleissä niin marginaalinen laji ja muutenkin lajia seuraa niin pieni osa suomalaisista, että myös kohderyhmä on loppupeleissä hyvin pieni. 

Mä olen käynyt aika vakaviakin keskusteluja itseni kanssa omista motiiveistani lajin suhteen. Kuudet kisat ja neljä dieettiä läpikäyneenä todellakin tiedän, millaista tylsää puurtamista tämä laji useimmiten on.

Fitness Classic 2014
Fitness Classic 2014
Syksyn 2014 SM karsintaan valmistautumista
Syksyn 2014 SM karsintaan valmistautumista

Syyt kilpailemiseen täytyy löytyä paljon jostain syvemmältä, koska ilman niitä lajia ei yksinkertaisesti jaksa ja jossain vaiheessa pää leipoo kiinni ja poistutaan lajista polttaen kaikki sillat. 

Mä olen siinä pisteessä, että mun kroppa kelpais mulle ihan hyvin loppuelämäksi ja pelkkä ylläpitotreeni pitäis sen kunnossa. Nyt on enää musta itsestäni kiinni, että kuinka pitkälle haluan homman viedä. Lihas ei yhdessä yössä kasva ja aina löytyy varaa kehittyä, mutta yritän nyt sanoa sitä, että tässä vaiheessa kilpaileminen alkaa olla niin rutiinia, että syiden kilpailla tulee olla hiukan syvempiä, kuin pelkkä kiristyvä perse. 

Mä olen kasvanut henkisesti aivan valtavasti kaikkien kilpailujen ansiosta ja siitä olen lajille kiitollinen. Mulla on ehkä myös ollut hyvä tuuria tai olen tehnyt asioita vahingossa oikein, kun kroppa pelittää ja voin hyvin myös henkisesti. Voin sanoa, että olen ylpeä kaikesta siitä kovasta työstä, jota olen tehnyt, koska joka ikinen lihas muistuttaa mua niistä kovista tunneista, jotka ovat kaukana glamourista. 

Fitness Expo 2014
Fitness Expo 2014

Jokaisella on omat syynsä kilpailemiseen, joiden täytyy olla selvillä ennen lavalle astumista. Mä saan suurimmat kiksit siitä, että haluan nähdä muutoksen edellisiin kilpailuihin ja haluan haastaa itseni joka päivä. Mua ei paljon lämmitä kadulla huudettu hyvä perse -kommentti, jos se ei tuomareiden mielestä kuulu finaaliin.

Mä haluan nähdä tänä vuonna lavalla oman parhaan versioni itsestäni ja haluan ylittää itseni. Näistä mun puheista voittekin ehkä päätellä, että jotain suunnitelmia kisojen suhteen on jo tehty. 

Mitä te lukijat olette mieltä, ovatko fitnesskilpailut tosiaan vain vastaus tyhjään aukkoon? Mitä luulette, onko fitnesskisoille tulossa vastareaktio ja miten se tulee näkymään?

 

 

pauliinafitworld

11 vastausta artikkeliin “Mikä ajaa nuoret tytöt kisalavoille?”

  1. Monella on varmasti kyse näyttämisen halusta. On esimerkiksi kiusattu koulussa nuorempana tai kärsitty ylipainosta. Missikisat ja malleilu vaatii yli 170cm pituutta ja klassisia kasvonpiirteitä, jotka harvalta löytyy. Fitness-kisoissa lavalle ja kärkeen pääsee ilman näitäkin.

    • Juurikin näin. Pohjalla voi olla juurikin näitä itsetunto-ongelmia, joita korjataan kilpailemisen tuomalla menestyksellä.

  2. En tiedä ootko maininnut täällä blogissa aiemmin – mutta saako udella, kenen valmennuksessa olet? 🙂

    • Saa udella 🙂 tosin pidämme sen vielä salassa. Uusi valkku on valmentanut fitnesskilpailijoita ja urheilijoita. Paljastetaan seuraavien kisojen jälkeen viimeistään ! 🙂

  3. Olisko sulla antaa vinkkejä lavajännitykseen? Siis kun kisaa ensi kertaa. Tuntuu että sillon on ihan pihalla kaikesta, eikä oo sitä kokemuksen tuomaa varmuutta tukena.

    • Tiedän tunteen. Tärkeintä on luottaa itseensä ja olla oma itsensä. Persoonat on lavalla parhaimpia ja erottuu. Turha välittää muiden ihmisten mielipiteistä, loppujen lopuksi teet hommaa vain itseäsi varten! 🙂

  4. Naaman ei tartte olla nätti riittää kun kropan saa kuntoon,ehkä monella on kuitenkin haaveena ne kauneusmittelöt ja kun sinne ei oo mahiksia ni sitten kroppa on kuitenki mahis treenata timmiks..

    • Oon osittain samaa ja osittain eri mieltä. On surullinen totuus, että esimerkiksi bikini kisoissa ei rumat pärjää. Kilpailun uusiin arvostelukriteereihin on laitettu yhtenä osa-alueena kauneus

    • Mutta eihän esimerkiksi Suomen kisoissa ole kaunottaria ollut kärkipäässä kuin Sofia Ruusila-Nousiainen, Susanna Mustajärvi ja ammattilaiseksi siirtynyt Jaana Malytcheva. Muut ovat kasvoiltaan tavallisia, osa jopa ruman näköisiä.

  5. Veikkaan , että yksi syy fitnesskisojen suosioon on se, että voit varttuneemmallakin iällä olla suomenmestari tai maailmanmestari! Tämä harvoin onnistuu missään muussa kilpalajissa, koska usein esim. futiksen pelaajat ovat aloittaneet harjoittelun jo viisi vuotiaana. Sinällään hienoa, että on mahdollisuus vanhempanakin löytää liikunnan ja kilpailemisen ilo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta