Joskus mä häpeän meitä suomalaisia

Miten paljon voikaan saada energiaa positiivisista ihmisistä?

Mulle kävi tänään hauska juttu. Olin lähdössä töistä ja satuin lähtemään samaa matkaa kahden ennestään tuntemattoman kollegan kanssa. Vaikka en tunne kumpaakaan entuudestaan, niin päädyimme nauramaan mahan pohjasta hulvattomalle tilanteelle bussipysäkillä. Eihän sitä naurua voinut lopettaa koko matkana, kun juttu vaan jatkui 😀

Mulla oli ollut vähän huono päivä ja maha kipeänä nauraminen teki niin hyvää. Olen jostain syystä noussut väärällä jalalla jo pari päivää peräkkäin, joten kunnon naurut oli paikallaan. 

Mun täytyy sanoa, että suoraan sanottuna välillä häpeän meitä suomalaisia, kun katson ihmisiä busseissa, kauppakeskuksissa ja salilla. 

Tulin eräänä iltana salille ja pukkarissa oli lisäkseni varmaan viisi naista. Kaikki kyllä näkivät, kun tulin sisään ja huikkasinkin kohteliaasti ja kuuluvasti moikka kaikille. Kukaan ei vastannut. Ei kukaan.

Oikeesti en voi käsittää miten epäkohteliasta käytöstä. Kun treenasin toissa kesänä Espanjassa kuukauden paikallisella salilla, kaikki tervehtivät. Miten mukava olo siitä tulee tai toiselle suodusta hymystä ylipäätään? Ei se moikkaaminen tarkoita, että olisi pakko keskustella yhtään mitään. 

Nään näitä tilanteita päivittäin ja savu meinaa nousta korvista, kun katson niitä sivusta. Bussikuski ei moikkaa, kaupan kassaa ei voi edes katsoa silmiin, ei sanota kiitos, ei anteeksi tilanteissa, joissa se oikeasti olisi paikallaan. 

Miten paljon mukavampaa täällä olis, jos toisille oltais kohteliaita ja ajateltais positiivisesti ja vaikka nauretaan ihan jollekin päättömille jutuille tuntemattomien kanssa? Veikkaan, että aika hitosti mukavampaa. 

image

 

pauliinafitworld

17 vastausta artikkeliin “Joskus mä häpeän meitä suomalaisia”

  1. Suomalaiset on kyllä joskus juuri tuollaisia! Joskus ihan hävettää ulkomailla kun näkee että jaahas tuolla on suomalaisia idiootteja känniläisiäkin.

  2. Ei millään pahalla, mutta pääkaupunkiseudulla porukan käytöstavat on ihan hukassa! 😀 Minäminäminä, mulla on kiire ja minähän en väistä. Apuva!

    • jep! tuntuu että täällä kaikki huitelee tukkaputkella ees taas ja ajatellaan vaan omaa napaa! Ollaan käyty samalla salilla nyt 3 v ja siellä sentään ”tuttujen” eli pidempään treenanneiden kanssa moikkaillaan! 😀

    • Osittain kyllä totta 😀 Tosin täällä ollaan mun mielestä avoimempia kuin esimerkiksi vaikka Tampereella, jossa jonkin verran tulee käytyä. Täällä on niin laaja kirjo erilaisia ihmisiä, että erilaisuutta ei katsota niin pahalla, kuin pienemmissä kaupungeissa.

  3. Musta on kiva kun salilla missä käyn ihmiset moikkailee ja tosi usein höpötteleekin jotain jos treenit sallii. Mutta totta, sitä rennonpaa tuntuu olevan mitä pidemmälle isosta kaupungista menee, valitettavasti…

    • Joo se on kyllä ihan mahtavaa ja tulee itellekin energiaa treeniin positiivisista ihmisistä! 🙂

  4. Oon huomannut itse aivan saman asian. Kylläkin nyt pikku hiljaa on alkanut ”löytymään” niitä ihmisiä kenen kanssa voi heittää pientä keskustelua mitään sen suurempaa avautumista omasta päivästää. Pelkkä tervehdyskin saa jo paljon paremman olon ja ei se kovin paljoa vaadi vastaajaltakaan, siksi en ymmärrä miks jotkut eivät vaivaudu huikkaamaan takaisin moi:ta..

    • Oot niin oikeessa. Niin pieni ele, mutta tekee kuitenkin niin suuren vaikutuksen. Viimeksi taas eilen sain salilla todistaa, että mulle ei moikata takaisin, vaikka ihan selvästi tämä tyyppi näki, että moikkasin. Mun mielestä niiin typerää käytöstä 😀

  5. Heh, samaa mieltä olen usein suomalaisista, tuntuu että hymy on kallista ja sitähän ei tuhlata, voisipa jollekin tulla vaikka hyvä mieli! 😉 Vuokrasin juuri kesäksi asunnon Torreviejasta ja vahingossa löysin postauksesi aiheesta, oli kiva lukea! Mielelläni otan kaikkie mahdollisia vinkkejä vastaan, jos ehdit joskus kirjoitella, että missä treenata (postauksessa olikin tästä), parhaat ruokakaupat, ravintolat, kulttuurikohteet, minne retkeillä jne…Kaikki paikallinen meno kiinnostaa, ei niinkään Torreviejan suomi-seura :)m

    • Haha älä muuta sano, sepä oliskin kauheeta 😉
      Oi, Torrevieja on ihana paikka ja kesällä varsinkin jos tykkää lämmöstä ja rennosta meiningistä! Mäpäs pistän korvan taakse jos vaikka tekis postauksen Torresta 🙂

  6. Asiasta avaudut. Joskus tekisi oikein mieli uudelleen sanoa painokkaasti se tervehdys kun vastakaikua ei tule 😛

    • Hahah täytyykin kokeilla tota seuraavan kerran kun tilanne tulee 😀

  7. Siis aamen!!! 😀 itse oon sellanen että moikkailen ja vähintäänkin hymyilen kaikille vastaantulijoille, vaikka en tuntis! Ja varsinkin salilla on mun mielestä tärkee että moikataan, koska kyllä sinne on vaan mukavampi mennä kun tulee heti ovella hyvä fiilis. Syksyllä vaihdoin salia, ja tällä uudella salilla KUKAAN ei moikkaa, jos et itse moikkaa ensin. Edes pt:t ei moikkaa, mikä on musta pöyristyttävää 😀 varmaan hyvää mainosta ja asiakkaita houkuttelevaa kun ei moikkaa eikä edes vilkase kohti. En voi käsittää, melkein tekis mieli vaihta takasin sinne pikkusalille missä ennen kävin. Ja siis asun kuitenkin ihan pienessä kylässä, että ei tää moikkailemattomuus oo pelkästään pk-seudun ilmiö.

    • Oot niin oikeessa, siitä tulee samantien tervetullut olo kun ihmiset moikkaa. No huh onpa uskomatonta käytöstä ja nimenomaan salilla duunissa olevan pt:n pitäis antaa itsestään hyvä kuva, jota tuo kuvailemasi pt ei tosiaankaan anna 😀

  8. Omalla salilla tfw turussa kyllä aina pukkarissa morotetaa ja smalltalkataan. 🙂 yksi päivä tokmannilla kassatäti kehui laukkuani kauniiksi. Samana päivänä kirjakaupan edessä juttelin mukavan tädin kanssa pelastetuista eläimistä. kerran prisman kassalla kassatäti kysyi mitä teen tuoreista punajuurista. Olisipa tämä jokapäiväistä. 🙂 noista tapauksista saa kyllä iloa päivään!

    • Voi että noi on kyllä niin parhaita hetkiä ja sais tosiaankin tapahtua useamminkin! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta