Miksi dieetillä sorrutaan?

”Kaikki on päästä kiinni”, kuulee usein sanottavan, kun puhutaan dieetistä. 

Vaikka kliseistä se onkin, niin loppupeleissä se menee juuri niin. Nyt mennään kai viidettä viikkoa dieetillä. Olen jo mennyt sekaisin laskuista. Pahinta, mitä itsellesi voit tehdä on surkutella sitä aikaa, mikä dieetillä on vielä jäljellä. Jyväskylän karsintoihin taitaa olla nyt suunnilleen 18 viikkoa aikaa ja tottakai tuo aika tuntuu pitkältä kun yhdistää siihen sen, että se tarkoittaa herkkulakkoa ja treeniä. 

Mä olen kuitenkin tehnyt täysin oman valinnan ryhtyä taas dieetille ja jos tässä sortuisin, niin en voi syyttää ketään muuta, kuin itseäni.

Houkutuksia tulee ihan jatkuvasti. Junassa tänne tullessani vierustoveri jauhoi koko matkan jotain herkkuja. Mun hajuaisti on aina dieetillä super tarkka ja haistan karkin suunnilleen  kymmenen metrin päästä 😀

On ihan mielenkiintoista kävellä kaupungilla tämän supernaisen hajuaistin kanssa. Niitä houkutuksia on joka puolella, johon voisi tarttua.

Mun mielestä silloin mennään pahasti metsään, jos joutuu välttämään sosiaalisia tilanteita dieetin vuoksi.

Dieettiläinen törmää myös kovaan sosiaaliseen paineeseen ja aina löytyy joku, joka haluaisi houkutella sinut ratkeamaan.

Toivottavasti  se henkilö ei ole se kaikista läheisin, silloin todella tarvitaan lujuutta pysyä omassa päätöksessä.

Mä pystyn itse ottamaan houkuttelut nykyään vitsinä, mutta on se itsellenikin joskus vaikeaa. Kannattaa ottaa asenne, että ulkopuolisten ihmisten ei tarvitsekaan ymmärtää sun valintoja, enkä itse ainakaan niitä ala hirveästi muille selittelemään. Jos joku ei ymmärrä, niin se ei vaikuta mun omiin tavoitteisiin. 

Viikonlopun treenit Wolffilla
Viikonlopun treenit Wolffilla

 

Dieetti on jatkuvaa kamppailua oman pään sisällä. Ajoittain saattaa tuntua siltä, että dieetissä pysyminen on ihan mahdotonta, mutta siinä vaiheessa punnitaan sun oma lujuus.

Hyvin harvoin meillä on oikeasti mitään fysiologista tarvetta vaikka syödä tai tankata, vaan oma pää uskottelee meille, että nyt sinä tarvitset tuon herkun. Kukaan ei varsinaisesti tarvitse jotain hillomunkkia, josta et saa ravintoarvoiltaan mitään hyödyllistä irti. Tunnista siis mielihalun ja tarpeen ero. 

Kukaanhan ei mitään palkintoa jaa siitä, että kuinka kauan pystyt olemaan syömättä herkkuja, mutta kyse onkin sinun itsesi kanssa käytävästä kisasta. Mun mielestä itsensä voittaminen on juuri sitä parasta. 

Muistutan muuten, että vielä on mahdollista saada mun kehittämä pakara-jalkapainotteinen treeniohjelma super edullisesti! Hinta on vain 19,90€ ja saat sen laittamalla mulle sähköpostia: [email protected] ! 🙂 

pauliinafitworld

2 vastausta artikkeliin “Miksi dieetillä sorrutaan?”

  1. Mielen taistelua, sitähän se on. Itse liputan säännöllisen ruokarytmin ja ennaltasovitun herkkupäivän puolesta 🙂

  2. Mä käyn läpi vasta ekaa dieettiä ja jostain syystä lauantaina ja sunnuntaina oli niin kauheet herkkuhimot, että hirvitti. Aikasemmin ei siis mitään ja toukokuun alussa alotettiin. Voi olla, että kyse oli jostain hormooneista, mutta lujaa tahtoa todella vaadittiin 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta