Nyt se on tutkittu: fitness ei sairastuta ketään!

Vihdoin on julkaistu tutkimus, jota olen myös itse odottanut kuumeisesti. Olen ollut jo pitkään tietoinen siitä, että tälläistä tutkimusta ollaan tekemässä, koska myös minut kutsuttiin mukaan tutkimukseen, mutta kiireiden vuoksi jouduin jättäytymään siitä pois. Tutkimuksessa olisi saanut yksityiskohtaista tietoa omasta terveydentilasta ennen dieettiä, dieetillä ja sen jälkeen. 

”Tutkimus mittasi 27 fitness-kilpailijanaista ennen kolmen-neljän kuukauden dieettiä, kilpailun jälkeisenä aamuna ja kolmesta neljään kuukautta kilpailun jälkeen. Vastaava joukko nuoria naisia toimi kontrolliryhmänä.” -Iltalehti.

Tutkimus tehtiin Jyväskylän ylipiston liikuntabiologian laitoksella, jossa tutkittiin kisadieetin vaikutuksia 27 kilpailevan naisen vartaloon. Tutkimuksessa mukana olivat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto. Tutkimuksen tulokset on julkaistu alan johtavassa kansainvälisessä Frontiers in Physiology -lehdessä ja sitä rahoittivat Suomen Akatemia, Suomen Fitnessurheilu ry ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos.

Tutkimuksessa selvisi, että keho ja hormonitoiminta palautuvat entiselleen muutaman kuukauden kuluessa kisadieetin lopettamisesta, kun kisadieetti toteutetaan järkevästi ja palautumisesta huolehditaan hyvin. Alhaisessa rasvaprosentissa ei ole tarkoitus olla koko vuotta, vaan vain kisoja lähellä oleva aika. 

kisadieetti terveys
Tarkoittaako rasvaton kunto automaattisesti huonoa terveyttä?

Olen odottanut tätä tutkimusta sen vuoksi, koska olen ikuisuuden yrittänyt vakuutella ihmisiä siitä, että fitnesskilpaurheilusta ei ole haittaa, jos homman toteuttaa fiksusti. Olen aina puhunut siitä, että oma hormonitoimintani on toiminut jopa kisadieetin viimeisille viikoille asti, enkä ole koskaan kokenut, että mun keho voisi jotenkin huonosti, vaikka takana on useampikin kisadieetti. Mulle on tärkeää, että dieetti toteutetaan terveys edellä, joten sen vuoksi en ole edes lähtenyt sellaisten valmentajien matkaan, jotka kuuluvat siihen toiseen sakkiin. 

kisadieetti terveys
Muutama viikko ennen kisoja – rasvattomin kuntoni koskaan
kisadieetti kilpirauhanen
Veikkaan rasvaprosenttini olleen alle 12

Ihmisissä on eroja myös siinä, että toinen palautuu kisadieetistä nopeammin, kuin toinen. Esimerkiksi bikini fitnesissä kilpailemisessa sinulta täytyy löytyä lajiin sopiva rakenne, jota ilman on oikeastaan aika turha lähteä havittelemaan kärkisijoja. Se nyt vain on totinen totuus. Sen lisäksi jotkut ovat lahjakkaampia mihin tahansa fitnesslajiin.

Meillä on erilaisia kehoja ja on ihan tutkittu juttu, että joidenkin keho pystyy kasvattamaan enemmän lihasmassaa, kuin toinen, joka ei sitä välttämättä saa nimeksikään, vaikka kuinka tekee töitä. 

Väitteet, että fitnesissä kilpaileminen aiheuttaa esimerkiksi häiriöitä kilpirauhasen toiminnassa, voidaan kumota niin, että sitä ei voi laittaa koskemaan valtaosaa fitnessurheilijoita. Olen itse henkilökohtaisesti aina ollut sitä mieltä, että nämä ”fitness pilasi” elämäni huutelijat ovat yksittäistapauksia ja ovat tehneet todennäköisesti jotain väärin kisavalmisteluissa tai jättäneet noudattamatta valmentajan neuvoja. Yksi vaihtoehto on myös se, että valmentaja on yksinkertaisesti huono, heitä kun löytyy laidasta laitaan. Ammattimaisen valmentajan tulee havahtua, jos näyttää siltä, että valmennettavan keho ei kestä rankkaa dieettiä. Merkit kehon väsymisestä ovat sellaisia, joita jokaisen osaavan valmentajan tulisi osata tulkita. 

On hienoa, että tämä tutkimus saatiin toteutettua, koska itse olen henkilökohtaisesti lopen kyllästynyt julkisuuden hakuisiin ”fitness pilasi elämäni” -ihmisiin. Lajia on helppo syyttää silloin, kun ei vain yksinkertaisesti ole lajiin lahjakas ja toisten menestyminen harmittaa.

kisadieetti hormonitoiminta
Tältä näyttää kunto kisa-aamuna

Mä en missään nimessä suosittele lajia kaikille, koska niin kuin aiemmin mainitsin, niin kaikkien keho ei ole tehty lajiin. Kilpaileminen sisältää omat riskinsä, jotka täytyy tiedostaa, ennen kuin lähtee kilpailemaan. Mielestäni jokainen kuitenkin tekee omat päätöksensä siitä, että mitä kehollaan haluaa tehdä. Mä tiedän, että tulen itse vielä kilpailemaan ja tiedän, mitä se vaatii henkisesti ja fyysisesti. 

Tämä tutkimus vahvistaa sen, että en ole ollut täysin väärässä fitnesslajien turvallisuudesta. Kilpaileminen fitnesissä on tuonut mun elämään ainoastaan positiivisia asioita ja siinä kannassa aion pysyä jatkossakin. 

Iltalehden artikkeli.

Käy lukemassa myös edellinen postaukseni: Fitnesslajeissa kilpaileminen on hölmöä, jos..

 

 

 

pauliinafitworld

6 vastausta artikkeliin “Nyt se on tutkittu: fitness ei sairastuta ketään!”

  1. Kyseisessä tutkimuksessa ei vissiin otettu kantaa psyykkiseen terveyteen? Mielestäni fitneksen ”vaarallisuus” on erityisesti psyykkisellä puolella. Esim. Pippa Laukalta on tullut minun mielestäni hyviä tekstejä asiaan liittyen. 🙂

    • Psyykkeeseen ja kyseiseen tutkimukseen liittyen akatemiatutkija Juha Hulmi kommentoi facebook sivullaan seuraavasti ”Psyykettä tutkittiin jo hieman (supplementtitaulukko). Siinä ei keskiarvotasolla merkittäviä ongelmia. Mutta tosiaa aihetta tutkitaan laajemmin varmasti meillä ja muualla psyykkeeseen liittyen. Kyse lienee tiettyjen yksilöiden ongelmista, joita ei keskiarvodatalla nähdä.”

  2. Kaikkien elimistö ei kestä kaikkea, ei edes normaalia elämää. Mistäpä meistä kukaan tietää, onko jotain piilevää terveydellistä ongelmaa, joka nyt vaan tulee kisadietin myötä esille. Olisiko tullut muutenkin, sitähän ei koskaan saa selville. Ihmiset sairastuu, vaikka ei koskaan punttiksella kävis. Ei maailmasta ole pähkinöitäkään myrkyllisenä kielletty, vaikka osalle ihmisistä ne on tappavia.

  3. Pakko kommentoida otsikkoa, se, ettei tutkimuksessa löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja, on eri asia kuin se, ettei fitness sairastuta ketään. Tutkimuksessa ylipäätään haetaan yleistettävää tietoa. Vaikkei tässä tutkimuksessa löydetty merkitseviä yhteyksiä, voi kisadieetti silti jonkun aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan vaikuttaa tosi negatiivisesti. Siksi fitness ei sairastuta ketään on vähän harhaanjohtava otsikko.

  4. Suosittelen lukemaan artikkelin tai ainakin julkisesti saatavilla olevan abstraktin, vaikka iltalehti on siitä jonkinlaisen yhteenvedon tehnytkin. Tunnetusti niissä välillä vedetään mutkia suoriksi:)

    Tutkimusabstaktissa todetaan, että 3-4 kk palautumisajan jälkeen hormonitasot lukuunottamatta kuitenkaan T3v:tä ja testosteronia olivat palautuneet perustasolle. Eli tosin sanoen huolimatta lähes 4 kk palautumisajasta näiden hormonien osalta palatuminen oli edelleen kesken. Estradiolin osalta näkisin vrhelähteenä mahdollisesti käytetyn hormonaalisen ehkäisyn, joka yläpitää elimistön estrogeenitasoa. Metodi-osuutta en ole tutkimuksesta lukenut, joten en tiedä oliko näiden 27 naisen osalta kaikilla todella fysiologinen kierto. Epäilen, koska raskaudenehkäisy kisakaudella on varmasti lähes kaikille itsestäänselvä asia.

    Mielestäni vielä tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä lopullisia päätelmiä lajin vaikutuksista, mutta ilman muuta vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä kuin mitä pahimmillaan saatettiin odottaa. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin palautumista ainostaan yhden kilpailun osalta. Onko prosessi erilainen, kun dieettejä on enemän? Saadaanko pitkäaikaisvaikutuksista tietoa vasta vuosikymmenten kuluessa? Vaikea sanoa, yksi tieteellinen tutkimus tuo harvoin yksiselittesiä vastauksia.

    Kannustaisin kaikkia, etenkin blogistia/valmentajaa, kriittiseen ajatteluun! Aina myös peräänkuulutetaan, kuten tässäkin blogissa, sen ammattitaitoisen valmentajan perään, niin mietinkin että mistä sen sitten oikein tunnistaa? Varmin valinta olisi ehkä Sundell ja Hulmi yhdessä 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 2
Tykkää jutusta