Itserakkautta vai tervettä itsetuntoa?

Se on ihmeellinen juttu, että heti kun sanoo suoran mielipiteensä ääneen, niin arvostelijat heräävät. Kirjoitin edellisessä postauksessa menneestä sinkkukesästä, jonka aikana olen ymmärtänyt paljon asioita niin parisuhteesta, kuin muustakin elämästä. Puhuin tästä aiheesta hiukan sivuten erikseen myös Snapchatin puolella, jonne sain paljon kommentteja.

Kävin toissapäivänä täyttämässä huulia Diamond Clinicillä, joka kuuluu mun kauneusrutiineihin. Kerron huulien täytöstä vielä erillisessä postauksessa pian, mutta sain Snapchattiin ihmeellisen kommentin, kun kerroin, että olen menossa täyttämään huulia ja se kuului näin:

”Mikä saa sinut niin epävarmaksi itsestäsi, että täytyy käydä huulia täyttämässä? Etkö kelpaa itsellesi sellaisena kuin olet?”. 

itsetunto

Voin kertoa teille yhden asian. Lähdin kesän reissuun pelkän käsimatkatavaran voimin, joten laukussa oli säkällä parit bikinit, flip flopit, tennarit ja muutama paita, joka sopii reiveihin ja lämpimään ilmastoon. Jätin suurimman osan kosmetiikkatuotteista Suomeen, koska ne eivät olisi mahtuneet käsimatkatavaraan.

Mulle kävi siinä mielessä tuuri, että Maijan matkaporukkaan vapautui päivä ennen lähtöä majoitus ja festarilippu, jonka sitten nappasin itselleni. Lähtöä seuraavalla viikolla olisi ollut ripsihuolto, kampaaja jne. Kaikki nämä jäivät tekemättä ja lähdin reissuun todellaki au naturel.

Päätin, että tällä reissulla ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä vaan lähden sinne sydän avoimena, koska tiesin, että tulen oivaltamaan uusia asioita itsestäni ja elämästä kolmen viikon reissun aikana.

Voi että en voi edes sanoin kuvailla sitä tunnetta kun olimme reissussa etsimässä kokemuksia ja ammentamassa elämänkatsomusta muista ihmisistä. Ulkonäölliset seikat jäivät todellakin kakkoseksi.

Reissun edetessä ymmärsin yhä enemmän ja enemmän, että maailmassa on kauneutta kaikkialla ja kauneus on katsojan silmissä. Jos yrittäisin miellyttää puheillani tai kirjoituksillani kaikkia ihmisiä tässä maailmassa niin tulisin hulluksi.

Reissun edetessä peilistä katsoi ehkä vähän ryytynyt, mutta sitäkin onnellisempi ihminen. Reidet olivat isoilla punaisilla paukamilla, jotka sääsket olivat meihin syöneet yhtenä kammottavana yönä hostellissa, jossa ilmastointi ei toiminut. Olisittepa nähneet niitä hetkiä kun odotimme seuraavaa lentoa Milanon kentällä edellispäivän meikeissä ja hiuksissa melkein kahdeksan tunnin ajan ja nukuimme istuvilteen penkillä palellen. Tai kun matkalaukussa oli pelkkiä likaisia vaatteita, koska kokemukset olivat vieneet meitä niin mukanaan, että pyykinpesu oli unohtunut. 

Juttuni alkaa hiukan poukkoilla, mutta pointtina on se, että tänä kesänä ymmärsin sen, että sisältö on ulkonäköä paljon tärkeämpää. Ruma sisältö todellakin pilaa hienon ulkonäön.

Olen nyt saanut useita kommentteja, että olen viime aikoina korostanut itseäni blogissa ja muualla somessa. Toisaalta olen saanut useilta kommentteja, että on hienoa nähdä miten olen saanut terveen itsetunnon takaisin, olen onnellisimman oloinen kuin koskaan ja miten minusta saa voimaa jaksaa omassa arjessa, koska kannustan kaikkia olemaan ylpeitä itsestään. Ilmeisesti porukka jakautuu kahtia tämän asian kanssa. 

Itse olen sitä mieltä, että sinun ei pitäisi koskaan arvostella ihmistä ulkonäön perusteella, koska et tiedä mitä sisällä on menossa. Mulle on tapahtunut tänä kesänä todella kipeitä juttuja, jotka saavat todellakin miettimään kaikkea muuta kuin ulkonäköä.

Olen sitä mieltä, että ulkonäöllä ja terveellä itsetunnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

itsetunto
Teen nykyään kuvauksia ja sen vuoksi, että saan uutta haastetta. Vaikka ei uskoisi niin kuvattavana oleminen on haastavaa

Itse en perusta itsetuntoani ulkonäkööni. Kun on nähnyt tarpeeksi erilaisia ihmisiä ja kohtaloita niin ymmärtää miten turhamainen maailma loppujen lopuksi on. Sen vuoksi voit haukkua minua vaikka kuinka pinnalliseksi näkemäsi kuvan perusteella, mutta se ei ole totuus. En ikinä voisi olla ylimielinen, olen edelleenkin välillä liian kiltti ihmisille, liian pitkään. 

Vastaus siihen miksi täytän huulia tai käyn säännöllisesti kosmetologilla ja kampaajalla on sitä, että olen esteettinen ihminen. Pidän kauniista asioista. Yhtä kaunista on mielestäni auringonlasku, johon en kyllästy koskaan ja sekin on joka kerta erilainen. Ymmärrän sen tähän ikään, että kauneus on katoavaista ja sen vuoksi ammennan elämästä kokemuksia ja tarinoita, jotka pitävät mut hengissä. Sen vuoksi matkustan paljon ja olen aina avoin uudelle ihmisille, enhän voi tietää, että miten hienoja asioita voin siltäkin ihmiseltä oppia. 

Olen sitä mieltä, että täällä meillä Suomessa ei uskalleta olla kaikkea sitä mihin meillä on mahdollisuus.

Täällä on niin paljon kateutta ja liian usein näen naisia, jotka kulkevat tuolla pää painuksissa, koska pelkäävät ihmisten reaktioita, jos he ovat ylpeitä itsestään.

Itse en aio mennä siihen mukaan enää koskaan kun olen oppinut rakastamaan itseäni. Terve itsetunto ja ylimielisyys ovat myös kaksi täysin eri asiaa. Mitä vahvemmaksi tulen niin sitä enemmän pystyn antamaan myös toisille ihmisille ja mahdollisille tulevalle parisuhteelle.

Mielestäni on surullista, että ihmiset toivovat toiselle epäonnistumista selän takana ja sitten kun joku menestyy niin taputellaan olalle, ihan kun oltaisiin aina oltu kavereita. Tulen välillä niin surulliseksi kun näen kaiken sen läpi. Minustakin on yrittänyt moni hyötyä omista itsekkäistä tarpeistaan. Et voi tietää, että mitä olen käynyt läpi päästäkseni tähän pisteeseen. Voin kertoa, että mikään ei ole tullut ilmaiseksi ja kyllä tässä on läksyt joutunut oppimaan kaikesta. 

Olen oppinut myös sen, että välillä täytyy vain oikeasti huokaista syvään ja toki olen valinnut olla somessa esillä, joten mun täytyy kestää myös negatiivinen palaute. Usein nuo kommentit ovat vain kuin jostain toisesta maailmasta, koska en voi samaistua niihin ollenkaan. Senkin hyväksyn, koska kaikkien kukkien pitää antaa kukkia.