Sanoin suorat sanat kiusaajalle!

Mulla alkoi taas opiskelu tällä viikolla. Opiskelen siis tradenomiksi Haaga-Heliassa ja olen suuntautunut mainontaan ja viestintään siellä. Olin viime talvena hermoromahduksen partaalla kun pyöritin samaan aikaan opiskeluja, työtä, blogia, kisaamista ja sivutoimista yrittämistä samaan aikaan.

Tein vuoden 2016 lopulla päätöksen, että olen kevään 2017 poissa koulusta, irtisanoudun päivätyöstä ja keskityn oman yrityksen pyörittämiseen päätoimisesti. Päätös oli todellakin kannattava  ja yritys pyörii nyt hyvin. Sen lisäksi sain hiukan enemmän tunteja vuorokauteen jotka tuntuivat loppuvan kesken. Olin niin poikki kaikesta, että lääkäri diagnisoi mulla keväällä 2017 lievän masennuksen, joka alkaa nyt helpottaa.

Täytyy sanoa, että stressitasot ovat olleet todella korkealla tällä viikolla kun opiskelut ovat alkaneet. Monta vuotta työ -ja nyt yrityselämässä olleena on vaikeaa perustella itselleen miksi koulu täytyy käydä loppuun varsinkin kun luennot eivät ole mitään rakettitiedettä. Varsinkin tässä valmentajan työssä jokainen päivä on niin erilainen, että on vaikeaa yrittää mennä normaalin päivärytmin mukaan. Ymmärrän sen, että opiskelu on periaatteessa kuin laittaisi rahaa pankkiin, koska kaikesta voi olla joskus hyötyä.

Monesti on käynyt niin, että opettaja on jättänyt tulematta paikalle ilmoittamatta siitä mitään. Varsinkin näin yrittäjälle, jolle jokainen tunti päivästä on tärkeä, ovat nuo turhauttavia hetkiä. Olen päättänyt, että käyn koulun loppuun, otti se päähän kuinka paljon tahansa. Olen jo yli puolessa välissä opintoja, joten olisi typerää jättää se nyt kesken. 

Huomaan selkeästi, että luennoilla on minua nuorempaa porukkaa ja välillä mietin, että on meillä kyllä ihan eri ongelmat elämässä.

Olen törmännyt viime aikoina paljon nettikiusaamiseen ja olen saanut itsekin paljon lokaa niskaan.

netti koulu kiusaaminen
Netissä kiusaaminen on mielestäni vielä raukkamaisempaa kun se tehdään anonyymina!

Satuin istumaan luennolla poikaporukan takana, jotka kiusasivat erästä tunnettua ihmistä. Pojat eivät tehneet sitä siis paikan päällä, vaan netissä.

Satun tuntemaan tämän ihmisen ja siinä vaiheessa mulla kilahti. Olen aina heikompien puolella ja kiusaaminen on asia, joka ei saa multa yhtään myötätuntoa.

Keskeytin poikien pilkan ja kysyin heiltä: ”No mikä on noin hauskaa?” Pojat kertoivat innoissaan jutun johon sitten vastasin halveksuvalla äänellä: ”Kuulkaa, tunnen tuon tyypin ja toisekseen tossa jutussa ei ole mitään hauskaa koska se ei pidä paikkaansa.” Joukko hiljeni ja yksi heistä punastui. Kiusaaminen loppui kuin seinään. Varmasti se tulee jatkumaan kun luento loppuu, mutta ainakin sain hetkeksi mielenrauhan. 

Suututti niin paljon, että olisi tehnyt mieli pitää vielä pieni puhe siitä miten naurettavaa netti -tai mikä tahansa kiusaaminen on, mutta annoin olla, koska sen jälkeen olisi varmasti muutama muukin luennolla kuullut, mitä mulla on sanottavaa. 

Ikinä ei saa arvioida ihmistä ulkonäön perusteella, mutta veikkaan että pojat ovat noin 20 -vuotiaita ja ainakaan puheiden perusteella elämässä ei kovin suuria ongelmia vielä ole.

Näinkö tänään ihan livenä tyypillisen nettikiusaajan? Ehkä nuoren, jolla ei ole vielä niin paljon kokemusta elämästä, että osaisi nähdä, että elämässä on vain oma napa?

Kun näet tarpeeksi elämää, ihmisiä, eri kulttuureita, erilaisia kohtaloita niin alat ymmärtää oikeasti erilaisuutta ja sitä, että jokaisella on oikeus olla erilainen. 

Varmasti jokin joukko kiusaajista on jostain syystä katkeroituneita tai kateellisia ihmisiä, mutta eniten tässä ihmetytti se, että kiusaaja oli ihan tavallisen näköinen nuori, jolla voisi olla vaikka mitä mahdollisuuksia elämässä.

koulukiusaaminen
Erilaisuus on vain rikkautta

Eikö tälle tai muille kiusaajille tule mieleen, että monesti se kaunis ulkonäkö varisee sen myötä mitä suusta tulee ulos? Uskon karman lakiin ja jossain vaiheessa huonot teot muille ihmisille tulevat eteen tavalla tai toisella. 

Voin kertoa, että on vaatinut rohkeutta uskaltaa sanoa mielipiteensä ääneen ja nyt ymmärrän miten vaikeaa kiusaamiseen on puuttua. Vaatii todellakin pokkaa sanoa asiasta päin naamaa ja sen uhalla, että saa itse päin pläsiä!

Toivoisin kuitenkin itsekin joskus kiusaamisen kohteena olleena, että jos näet kiusaamista niin puutu siihen! En tarkoita tällä väkivaltaa, koska monesti sanat voivat olla vielä enemmän loukkaavia, kuin nyrkit.

Tässä maailmassa on ihan tarpeeksi pahaa ilman, että sitä luodaan tänne lisää, niin kuin Turussa viime viikolla nähtiin. Näin tapahtuneista niin järkyttäviä videoita ja juttuja, että olen vieläkin ihan kauhuissani siitä, mitä siellä tapahtui. Lähetän voimia kaikille uhrien läheisille ja muille, jota tapahtunut koskettaa.

Tulen aina niin surulliseksi kun näen miten epäoikeudenmukainen paikka tämä maailma voi olla. Haluan aina olla heikompien puolella ja puolustan varsinkin läheisiä viimeiseen asti. Mua ei hetkauta pätkääkään vaikka joku haukkuisi mua päin naamaa, mutta jos kyse on mulle läheisestä ihmisestä niin peto on irti. Puutun kyllä varmasti jos näen vaikkapa tuolla koulussa kiusaamista omin silmin, vaikka kiusattava ei olisikaan mulle läheinen ihminen. 

Mitä ajatuksia kiusaaminen herättää lukijoissani? Onko sinua joskus kiusattu, oletko puuttunut kiusaamiseen tai oletko ollut kiusaaja? Kuulen mielelläni tarinoita kiusaamisesta. Kommenttiboksi on vapaa! 

Edellisessä postauksessa kerroin miksi jouduin viikonloppuna lääkärin vastaanotolle.