Ensimmäiset ajatukset reissun jälkeen

Täällä sitä ollaan takaisin koti Suomessa. Pieni jet lag on vaivannut tämän päivän ajan ja ajatukset ovat sen myötä vielä hiukan sekavat. Tuntuu hassulta, että eilen vielä heräsin aurinkoisessa ja paahtavan kuumassa Krabissa ja tänään ikkunasta näkyy harmaus ja pimeys. Yritän pienestä jet lagista huolimatta koostaa hiukan ajatuksia menneestä matkasta ja ajatuksista, joita se herätti. 

Ensinnäkin täytyy sanoa, että loma tuli todella tarpeeseen ja otin tarkoituksella loman ihan kaikesta. Blogi pysyi siis hiljaisena, vaikka pidin ehdottomasti mielessä sen, että kirjoitan blogia myös reissussa, jos sellainen tunne tulee. Muutaman kerran tulikin, mutta lisämaksusta huolimatta nettiyhteys oli niin hidas, että muutamankin kuvan lataamiseen meni tuhottomasti aikaa. Pieni sometauko teki hyvää ja nyt huomaan, että kännykkä on muuttunut melkein tarpeettomaksi, joka on vain hyvä juttu 🙂 

Jos jollain tapaa kuvailisin meidän lomaa, niin se oli ihana ja rentouttava. Olin ensimmäistä kertaa koskaan Thaimaassa ja Aasiassa ja se todellakin jätti lähtemättömän jäljen.

Suunnittelimme ennen lomaa, että tutustumme Krabin lähisaariin, rentoudumme hieronnassa ja nautimme Thaimaalaisesta ruoasta. Lomasta tulikin hyvin paljon suunnitelmiemme näköinen.

Sekosin jossain vaiheessa laskuista, että kuinka monta eri saarta kiersimme loman aikana, mutta luku on varmasti lähellä kymmentä. Saarihyppely oli lomalla ihan parasta. Itse Ao Nang on todella paha turistirysä ja se olikin koluttu jo muutaman ensimmäisen päivän aikana.

railey krabi

Sanomattakin oli selvää, että halusimme nähdä aitoja, kauniita paikkoja. Niitä näimme sydämemme kyllyydestä, vaikka turisteja olikin joka paikassa.

Hiukset sai harottaa ja päivät kuljin ilman meikkiä. Lomassa boheemius on parasta!

Snorklauksesta tuli reissussa meidän lempiharrastus ja sitä varten olimme erikseen päiväretkellä koluamassa kolmen eri saaren parhaita snorklauspaikkoja. Vedenalainen maailma on toisaalta pelottava, toisaalta niin uskomattoman kaunis. En voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun ihailimme vedenalaista elämää lasien läpi. Haitakin olisimme voineet hyvällä tuurilla nähdä, mutta tällä kertaa ne pysyivät meiltä piilossa. Kyseessä on siis aikuista pienempikokoinen ja ihmiselle vaaraton hailaji.

Kävimme läpi Krabin tunnetuimmat nähtävyydet. Kipusimme 1200 porrasta Tiger Cave:n huipulle ja uimme luonnon kuumissa lähteissä. Varastelevat makaki apinat tulivat tutuiksi monilla rannoilla ja Tiger Cave temppelissä. 

krabi nature
Tässä kiivetään vuoren yli yksityiselle rannalle katsomaan auringonlaskua
krabi sunset
Joka olikin varmasti upeimpia, joita olen koskaan nähnyt

Parasta olivat ehdottomasti paikalliset ihmiset, joihin pääsimme tutustumaan todella läheltä. Tästä tulemme kertomaan vähän erilaisten julkaisujen muodossa vielä jatkossakin, mutta pääsimme kurkistamaan turismin läpi paikalliseen mentaliteettiin. Haluan kertoa tästä teille vielä lisää, mutta sen säästän tuleviin postauksiin, tästä tulisi muuten aivan liian pitkä yhdellä kerralla luettavaksi.

krabi boda ao nang

Palvelu Thaimaassa oli aivan omaa luokkaansa. Aluksi oli hiukan vaikeuksia tottua siihen, että paikallisten mentaliteettiin kuuluu, että jos asiakas on onnellinen, myös tekijä on onnellinen. Meille oltiin todella kohteliaita kaikkialla, missä kuljimme. Opettelimme paikalliset tervehdykset ja hymyilimme missä tahansa olimme. Thaimaassa hymyillään ihan kaikille ja hymyyn myös vastataan. Sitä tulee ikävä täällä koti Suomessa, jossa tuntemattomalta saa hymyn todella harvoin. Kiitollisuus opetetaan paikallisessa perheessä jo lapsesta lähtien ja sen vuoksi vanhempana ollaan kunnioittavia toisia ihmisiä kohtaan. 

Täytyy sanoa, että ruokaan petyimme jonkin verran. Emme pahemmin miettineet, että mitä laitamme suuhumme, vaan söimme paikallisessa katukeittiössä, hotellissa, kojuissa ja erilaisissa ravintoloissa. Vaikka emme olleet turistialueella, niin thai-ruoka ei ollut erityisen hyvää. Kattaus oli samanlainen monessa paikassa ja ruoka oli rasvaista.

Jäimme kaipaamaan aitoja ja puhtaita makuja ja sen vuoksi olikin mahtava palata omaan tuttuun ruokavalioon. Parhaimmat ruoat reissussa söimme katukeittiössä, jossa kanavartaita, katkarapuja ja makkaraa sai molemmille mahat täyteen syötäviksi muutamalla eurolla. Myös intialainen ruoka oli todella hyvää ja intialaisessa ravintolassa tulikin käytyä monta kertaa. Hintataso on alhainen ja 20 eurolla syö hyvin ravintolassa juomineen. 

Näitä ajatuksia tuntuu tulevan vaikka kuinka paljon, joten säästän teitä lukijoita ja kerron lisää tulevissa postauksissa 🙂 Tällä hetkellä mulla on todella onnellinen fiilis menneen reissun ansiosta. Eiköhän se jet lag ala tästä pikkuhiljaa helpottaa.